Ensimmäinen Henrik Tikkaseni. Monien lauseiden toteava lakonisuus toi oudosti mieleen Kjell Westön.
Itse- ja läheisruoskinnan ja välillä eritteidenkin määrä sai kavahtamaan ja miettimään, mille vastareaktioksi kirja on kirjoitettu. Toisaalta Tikkasen kokemukset, todet tai liioitellut, tuntuivat niin vakuuttavilta, että veivät halun viisastella, näsistellä tai olla tietävinään paremmin.
Sama sotakokemusten kohdalla.
Disillusioned on sana, joka tuli mieleen.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti