perjantai 30. elokuuta 2013

Tänään on hyvä päivä pelata jalkapalloa

Vanhemmilla ihmisillä on ikiaikainen tarve tuputtaa nuoremmille viisauksiaan, oikeita tai oletettuja. Niin tietysti myös harrastepelaajan urheiluintoilevalla faijalla, joka uskoo vuosien mittaan oppineensa pelaamisesta jotain.

Valmentaja Rene Meulensteen kertoo The Telegraphissa Christiano Ronaldo -nimisen timantin hiomisesta ManUssa, ja pisti silmään törmätä siellä täsmälleen samoihin oppeihin, joita itse on yrittänyt omille junioreille vihjata.

Focus on performance rather than outcome, focus on putting your qualities for the team and also body language.


Vaikka kentän viereen laskeutuisi ufo, muista mitä olit tekemässä. Pelaa jokainen tilanne hyvin ja tulos tulee aikanaan perässä. Mieti, miten voit auttaa myös kaveria parhaaseen suoritukseensa ja luoda ilmapiiriä, jossa kaikilla on hyvä pelata. Vaikka jalat painaisivat tonnin, mikset taukovihellyksen soidessa juoksisi hymyillen kentältä ja antaisi vastustajan tuntea sen nähdessään  itsensä vielä väsyneemmäksi. Miksi harmittelisit räntäsadetta tai betoninkovaa kenttää kun voit sen sijaan kertoa toisillekin, että tänään on hieno päivä pelata.

Tokikin monet, jopa useimmat, asiat ovat huippu-urheilussa ja harrastepelaamisessa samoja.

Tosin en löytänyt tästä listasta sitä saksalaisilta uuttamaani eniten toistamaani pointtia. Mutta ehkä se on muutoinkin itsestäänselvyys. Paitsi ettei kentällä aina kaikille ole.

(Huomenna sitten jatkamme taas amerikkalaisen falskille pakkopositiivisuudelle murahtelemista.)

keskiviikko 28. elokuuta 2013

tiistai 27. elokuuta 2013

Päivän korvamato sitten

Eikös etnologisen museon vahtimestarikin hyräillyt juuri tätä Särkyneen korvan alkukohtauksessa.

maanantai 26. elokuuta 2013

Tärkeintä on pöhinä

Miellyttävästi sointuva ääni Kampin kauppakeskuksen katossa kertoi pitkästi mutta löysästi kokemuksistaan tietynmerkkisen puhelinmallin käyttäjänä.

Ehdittyäni alatasolle saakka näinkin valmistajan logoin koristellun korokkeen ja mikrofoniin puhuvan neitosen.

Jotakin nykymenosta häneen tiivistyi. Kauniisti ja paljon, mutta vailla varsinaista asiaa. Vähän niin kuin kaupallisten radioasemien juontajat. Joiden alkaessa puhua vaihdan äkkiä taajuutta.

Kun on hyvin nuori, tuntuu, että aikaa on loputtomiin, sanoi Frank Armoton Calamari Unionissa. Mutta vanhempana sen vähenevän ajan haluaisi yrittää käyttää johonkin olennaiseen.

perjantai 23. elokuuta 2013

Taiteiden yö Helsingissä

No oikeastaan ilta. Ja urheiluhan se vasta taidetta onkin.

Natiaisten lämmitellessä kelpasi seurata Käpylän hiekalla käytyä pesäpallo-ottelua. Kasuaaleista asuista päätellen ei oltu kovin korkealla sarjatasolla, mutta kypärät ja tuomari sentään. Näyttäviä koppeja, suurin osa juoksuista tuli kyllä harhaheitoista.

Saattaa tulla rumat numerot, totesin kun illan pääottelun taitava vastustaja siirtyi näyttävillä osumilla kahden maalin johtoon. Sitten otti kuitenkin maalivahti hämmästyttäviä torjuntoja, ja pahimmillaan pallo kolisi kahden tolpan kautta ulos. Kavennus kulmasta näytti jäävän kosmeettiseksi kun kotijoukkueen askel alkoi silminnähden painaa ja syötöt karkailla. Viimeinen vapaapotku keskialueelta vielä kumminkin, semmoinen, johon valmentaja komentaa kaikki vain sinne maalin eteen yrittämään.

Joskus epätoivoinen yritys onnistuu, ja yhtäkkiä illan tarina oli kokonaan toinen.


Väitetty myrkkykaasuhyökkäys

Tuhansia murhattu myrkkykaasulla eikä maailma tee mitään, järkyttyi joku Twitterissä.

Ja niin olisikin houkuttelevaa uutisoida, mutta samalla varmaa tietoa on kovin vähän. Ilmeisesti erinäisiä kapinallisten julkaisemia YouTube-videoita, jotka ehkä liittyvät johonkin, ja puhelimitse Syyriasta tavoitettuja yksittäisiä henkilöitä.

Oikeastaan ällistyttävää, kuinka kapeissa kantimissa tiedot paikan päältä ovat nykyisenlaisten uutiskoneistojen aikana.

Samalla on kuitenkin tarjolla kiitettävän analyyttisiä pohdintoja siitä, miten esitetystä materiaalista tehtävissä olevat havainnot suhtautuvat siihen, mitä erilaisista kemiallisista aseista tiedetään.

Vaikkapa Timen The Known Knowns and Known Unknowns of a Chemical Attack in Syria

torstai 22. elokuuta 2013

Näin naapurissa

Jollei tämäkään musiikkiesitys piristä, alkavat keinot käydä vähiin.

Vielä enemmän kesä kuin syksy


tiistai 20. elokuuta 2013

Yksi vähemmän

Päivät liukuvat historiaksi ja lapsuuden sankarit muistoiksi.

Numero 17 on poissa.

maanantai 19. elokuuta 2013

Mestarietsivä Kalle Blomqvist

"Kuulostaako skenaario, jossa kolme mustapukuista miestä kulkee keskellä kirkasta päivää pick-upin kanssa mukanaan haaveja ja kerää peräkärryn pressun alle useita haukkuvia koiria a) realistiselta tilanteelta vai b) jutulta, joka voisi olla lähtöisin Aku Ankan sivuilta?"

Sosiaalisen median perustilanne, mutta en voi olla linkittämättä juttuun, jonka otsikko on Tähtitorninmäen koiravarkausliiga ja joka tuo väistämättä mieleen Karhukoplan konnat.

Kaksi tuntia lähempänä täydellisyyttä

Lempeän lämpöinen poutainen ilta, loppuunmyyty kärkiottelu, kymmenen tuhatta katsojaa, vierasjoukkueen komeita maaleja, kotijoukkueen nousu tappioasemasta voittoon viimeisellä puolituntisella. Taitosuorituksia ja tunteita.

Tätä se on parhaimmillaan.

torstai 15. elokuuta 2013

Kriittinen tarkastelu

Ihmisten hektisiä muutosvaatimuksia kuunnellessa tulee toistuvasti mieleen oliko nyt Pirsiginkin kirjaama idea.

Että sen sijasta, onko se uutta, on kysyttävä, onko se hyvää.

Pitäisi joka tapauksessa lukea kirja zenistä ja moottoripyöristä taas kerran.

Syksyinen metsä ja tekonurmi

Mietin, miltä Kokonniemen maauimala näyttää hellepäivänä. Varmaankin pieneltä kesäparatiisilta. Nyt Auroran, jäähallin ja tekonurmen tietämillä vihmoi kylmää vettä. Pikkupelurit vaihtoivat kengät Kokonhallin aulassa, höpöttelivät omiaan ja vilahtivat vuorotellen vessan ovesta.

Taputus vatsakumpuuni kertoi salibandylegendan olevan paikalla. Lähden viemään Rein Kivelle mailoja, kertoi lähtiessään. Katselin poikain alkulämmöt ikkunan läpi, ulos sateeseen vasta viime tipassa.

Pelin alettua vieraiden fokusta koeteltiin erotuomarittaren rankkarivihellyksestä alkaen, ja kasettien kestävyyksissä oli eroja. Minusta olisi hienoa, jos sinä olisit joukkueesta se, joka keskittyy peliin vaikka tapahtuisi mitä ja lopettaa taistelun vasta viimeisenä, olen sanonut perilliselle, enkä nähdäkseni joutunut nytkään pettymään. Ikään kuin lapsen peli minulle muka jotenkin kuuluisi.

Viileä tuuli puhalteli sateenvarjon alle ja suhisi märässä metsässä. Puoliajalla pisaroita valuvan katoksen alta kahdella eurolla kahvi minulle ja pulla pikkuneidille.

Vieraat tuhrivat parhaat tasoituspaikkansa, ja peliä kaikilla mittareilla vieneet valkoiset kurottivat mylläkän päätteeksi 2-0-niitin kakkospallosta.

Kotimatkalla Twitter kertoi Suomen menneen Turussa 2-0-johtoon ja Pohjanpalon loukkaantuneen. Helsinginkadun mäessä Töölönlahden kohdalla oli viemärinkansien kohdilla melkoisia monttuja.


keskiviikko 14. elokuuta 2013

Erikokoisia asioita

Jossain kaukana kuolee joka päivä kymmeniä ja satoja, mutta uutinen lähempää pysäyttää.

Kun kyseessä on tuttu samoja hommia tehnyt kaveri. Ja vielä nuorempi ja perheenisä, jatkuu ajatus. Mitään kosmista oikeudenmukaisuutta ei ole.

Ujo hymy oli ihan sama kun silloin Espoon Areenan ylätasolla vaihdettiin kommentteja juuri päättyneestä Suomen ja Ruotsin kohtaamisesta. Joskus sinä samana talvena taisin sairastumisesta kuulla. Kirja Viikkoja, kuukausia taisi kertoa aikanaan varsin samanlaisen tarinan.

Nyt taidan katsella hetken tuonne ulos sateeseen.
- - -
Edit 21.8. Muistokirjoitus

Poterot syvenevät

Pakkoruotsin poistaminen toisi tuhotulvat ja heinäsirkat.

No ei, mutta välillä puolustajien argumentit saavat kulmakarvat kohoamaan. Toki itse olenkin niitä, jotka suosittelevat lämpimästi ruotsin kielen opintoja kaikille mutteivät silti ymmärrä pakkoa.

Ihmiset, jotka ovat kovasti liberaaleja ja vastustavat pakkoja. Paitsi tässä asiassa. Mutta ehkä he ovatkin samoja, joiden mielestä ei saa sanoa pakkoruotsi.

Samaan aikaan tuntuu, että leirit alkavat jossain määrin myötäillä eräistä muista asioista tuttuja rintamalinjoja. Yhdet tyypit ja yhdet toiset tyypit.

tiistai 13. elokuuta 2013

Kaksi herätystä

Paukahdukseen aamuneljältä. Ukkonen rysäyttää kunnolla vielä kerran ja häipyy sitten muristen kauemmas. Kaatosateen kohina jää kunnes laimenee johonkin metalliseen osuvien tippupisaroiden soinniksi.

Puhelimen sointuun kahdeksalta, kirkas auringonsäde tunkee verhon reunasta.

Koulut alkavat ysiltä.

perjantai 9. elokuuta 2013

Keskiyön lainaus

Nyt seuraa paljastus kaikille naisille: miehet eivät useinkaan huomaa teidän kynsiänne, meikkejänne tai vaatteitanne.

- Havaintoja digimaailmasta

Mutta jutun pääpointti on kyllä mielenkiintoinen. Osana kysymystä, miksi Hesaria tuntuu nykyään tehtävän joillekin muille. Olen olettanut iän olevan isompi tekijä.

Jutussa mainitun R. Meriläisen tekstin yritin lukea kahdesti mutten silti ymmärtänyt sitä.

Höh?

Miksei suklaa voisi olla käytännöllistä?

Olen kai sitten saksalainen.

Sopii.

Märkien paitojen päivä

Aamusta asti hiostavan painostavaa.

Narinkkatori täynnä kojuja ja paistuvan bratwurstin käryä, Postitalon kulmalla eksoottisen kerjäläiskerhon kokoontuminen, Kampissa tungosta.

Kostean helteen tuoksu vei ajatuksen Välimeren tienoille.

Varustelekan katon ääniraita toistaiseksi paras törmäämäni: Deep Purplea, Zeppeliniä ja Whota. Ilmapiiri hauska yhdistelmä ironista läppää ja totisinta totta. Faija ihmetteli käytännöllisiä asusteita ja juniori etenkin somisteita kuten MG 42 vai olikohan 34. Scho-Ka-Kolaa, tietenkin. Sitä kai se Heinz Schaefferin kirjassaan mainitsema s-venesuklaakin oli.

Illalla Väiskillä suoranaista tungosta kun pelit pyörivät yhteen jos toiseenkin suuntaan. Pieni ruutu löytyi pomputtelulle ja syöttelyllekin.

Hehkutettu ukkosmyräkkä saapui aamuyhdeltä mutta jäi hiukan pettymykseksi. Pilvet välkkyivät ja sade pauhasi, mutta tasaisen kumeasta ruminasta erottui vain yksi terävän repivä pamahdukseen päättynyt isku.

torstai 8. elokuuta 2013

Triste ja ilotulitus

Jokavuotinen kaupunkiinlähtötriste.

Sopivasti pysähdellen saa neljäänsataan kilometriin kulumaan koko päivän. Lievestuoreella tarjottiin jotakuinkin kesän parhaat perunat tykötarpeineen, mustikkapaita jäätelöllä ja päikkärisohva. Koira huiski jaloissa, nuori väki suunnitteli Jurassic Rockia.

Leivonmäellä ja parissa muussa kohdassa vettä kuin saavista, sitten yhtäkkiä taas kuivaa tietä.

Helsinki toivotti omansa tervetulleiksi kotiin ilotulituksella. Välähti heti kun oli saatu lasti sisään, ja aamiaistarpeita hakiessa aukenivat taivaat. Sellainen sade, jonka tullessa sateenvarjokaan ei pelasta jalkoja uitolta.

Välähteli ja jyrisi myöhään yöhön.

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Tiistain viisi etappia

Parturin tuolissa luin rannikkotykistön toiminnasta talvisodassa Kotkan lohkolla.
- - - - -
Kaupasta palatessa tuoksuivat metsä, pelto, soratie ja kesätuuli. Mietin, ovatko sellaiset ihmiset onnellisempia, joiden ikkunasta näkyy järvi.
- - - - -
Kylän kentällä minä olin Juho Mäkelä ja perillinen Rene Adler. Taivaalla korkeuksissa kiittivät pääskyset ja pitivät ääntä, jonka kuvaamiseen en löydä sanaa. Mäkelää oltiin jo ottamassa vaihtoon, mutta kahden perättäisen laukauksen viuhuessa ensin aivan oikeaan ja sitten aivan vasempaan kryssiin kyltti katosi.
- - - - -
Kälylässä väkeä tuli ja meni, joku laittoi aina vuorollaan pannullisen kahvia tippumaan. Väyrynen nosturilla, kolme miestä sen alla ja yleisöjoukko hallin ovella koirat kieppumassa jaloissa. Pihassa vielä viisi Mercedestä, vanha Zephyr, traktori ja Peugeot. Kahvipöydässä appiukko kertoi tarinoita, joista vanhin osui kapinavuodelle 1918. Enimmäkseen kyllä hevoskaupoista. Nuokin toivat yhden perheen Karjalasta evakkoon Petäjävedelle, näytti kuluneita länkiä.
- - - - -
Palattua vielä Foxilta lämminhenkinen ja harmiton perhe-elokuva. Joskus sellaisetkin ovat paikallaan.

maanantai 5. elokuuta 2013

Bewildered awe

Urheilua seuratessa täytyy ihailla, kuinka varma tieto toimittajilla ja somettajilla on siitä, miten seuroja ja liittoja pitäisi johtaa. Hämmästyttävää, miten kaikki tieto ja viisaus on osunut juuri siihen porukkaan, joka ei tee päätöksiä ja jolla ei ole budjettivastuuta.

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Uusintoja

Läppäri kuistilla, hyönteisten surina, karviaisia puskasta tuova lapsi.

Auringonpaahde kylän kentällä, vähän jo palanut nurmi.

Pulahdus järveen, jonka vesi jostain syystä eilistä kylmempää.

Sauna.

Makkaraa grilliin.

Soratien harmaa pöly

Lauantaina helle palasi. Aurinko paahtoi kylän kentän melkein liian tukalaksi potkia palloa, mutta vain melkein.

Tukalan ylikuumentunut olo helpotti vasta hyppäämällä Keiteleeseen, jonka pinta melko varmasti nousi. Kesäinen järvi on jotain ihan erityistä.

Marssi kälylään varjojen jo pidetessä. Valo säätyi oranssinkeltaiseksi. Partio havaitsi kaksiulotteiseksi liiskatun kyyn yhä selvästi erottuvine sahalaitakuvioineen ja sinapinkeltaisen klassikko-Corollan sekä järven.




perjantai 2. elokuuta 2013

Asia kerrallaan

Nelostie oli ruotsiksi ruuhkainen ei vaan tihkusateisen sumuinen ja hiljainen kun kuudelta herännyt osasto H lasketteli kohti Jyväskylää.

Oli se takaiskari sittenkin kulahtanut, varmisti asentaja sillä aikaa kun tapoimme aikaa Seppälän Prismassa etenkin selaillen Fingerpori-albumeja. Osat, pienosat ja puolitoista tuntia työtä. Hetken päästä 200 metrin päässä katsastusmies totesi asian olevan hänenkin puolestaan kunnossa. Ensi vuonna sitten taas.

Kadunvarsilla JJK:n talouskampanjajulisteita.



Itsessä SA-myymälä herätti lähinnä nostalgisia impulsseja, juniori halusi ehdottomasti ostaa omilla rahoillaan harmaan kenttälakin about m/36. Puki kyllä nuorukaista hyvin.

Vehniän tienoilla heilui liikenteenohjaajia, kohta pörisi vastaan teipattuja autoja rallisoundein.

Myöhemmin kaupalta kävellessä tyrskähtelin hallitsemattomasti Fingerpori-jutuille. Kävipä järjetön munkki.

Illalla kevyttä ohjelmaa. Speden Pähkähullu Suomi, matalavauhtinen iltanurmi, sauna ja päivän myöhässä Avokatsomon kymmenvuotis-Sandels. Sitä kuistin riippukeinussa siemaillessa ja iltatuulen suhinaa puissa kuunnellessa oli maailma hetken aikaa täydellisessä tasapainossa.

torstai 1. elokuuta 2013

Sadetta odotellessa

Kylässä on näköetäisyydellä toisistaan kirkko, päiväkoti, koulu, nuorisotalo, hautausmaa ja museo. Ja vanhemman tehtävänä antaa keinulle vauhtia. Sunnuntaiaamun hiljaisuus, mutta olikin luullakseni torstai.

Ennuste väitti sateen alkavan vartin päästä, mutta kentälle sen uhallakin. Hiostavaa ja painostavaa, kuitenkin poutaa. Juniori otti perheen pomputteluennätyksen nimiinsä ja jätti faijan 32 vuoden takaisen tuloksen 273 kakkoseksi. Onnitteluissa oli aavistuksenomaista haikeutta. Kunnan mies ajeli ruohonleikkurilla reunoja, Vinka Tikkakoskelta surisi horisontissa.

Illalla oli saunan jäljiltä höyryävä iho, sateen ropina kuistin katteeseen ja savun haju.