maanantai 30. marraskuuta 2009

Kiihkeämpien keskellä

Näkyvyys oli sen verran hyvä, että uskalsin astua hidastamatta suojatielle. Tyhjän kiertoliittymän houkutus oli kuitenkin suurempi kuin tarve varoa jalankulkijaa, joten ei hidastanut autoilijakaan. Vähän hipaisi. Näihin tilanteisiin pitäisi mennä se ojennettu sateenvarjo edellä.

Tänään katuvalot sammuivat 8.46.

Toisaalla torniäänestys. Aiheesta toisaalta Takkirauta ja toisaalta Soininvaara. Kiintoisa tuo ensinmainitun krusifiksivertaus.

(Edit: Lisätään vielä Vera's log: Universal values)

Muistojen maisema muuttuu

uuden kahvilan pohja

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Matkalla

elielinaukio

perjantai 27. marraskuuta 2009

Imelda May

Vaikuttavinta sitten en muista milloin.

(Kiitokset korjaa GF)

Aika väkevästi

Aamuhämärissä Hoosianna

Huono aamu lähteä niin kiireellä ettei ehdi palata hakemaan sateenvarjoa.

Mutta Hoosianna tykötarpeineen pitääkin kuunnella seisaallaan talviaamun pimeydessä päällysvaatteiden huokuessa kosteutta, flunssaisten yskiessä ja pikkusisarusten kiehnätessä ja kitistessä. Wouldn't want it any other way.

Pisarat piiskasivat lätäköitä, vihmoivat kasvoja, imeytyivät fleeceen.

Huuto kadun toiselta puolelta pysäytti. Toinen mies huitoi käsillään ja huusi, toinen huusi vielä kovempaa ja tönäisi kaksin käsin. Ihmisiä pysähtyi katsomaan. Laimeni. Äänekkäämpi harppoi kaistalle jättämäänsä punaiseen farmariinsa ja kaasutti pois, hiljaisempi puisteli päätään ja jatkoi jalan. Ilmeisesti jokin liikennetilanne.

Kotona Jälkiviisaat oli jo mennyt.

torstai 26. marraskuuta 2009

Paljain jaloin

Tajusin myös pian, että pääkaupunkiamme asuttaa kaksi täysin eri strategioilla varustettua ihmisryhmää. Toinen on paljasjalkaisten stadilaisten joviaali porukka jolla oli juuret asfaltissa samaan tapaan kuin omani olivat Hirviniemen mullassa. He osaavat oleskella siinä maisemassa ilman suorituspaineita, he ovat kaupungissa kuin kotonaan, tuntevat sen kulttuurit ja osaavat tavat. Sitten ovat nämä toiset, muualta tulleet, valtaviin suorituspaineisiin pieksetyt kodittomat sielut, jotka pelaavat kaupunkia kuin peliä, ulkopuolisina ja vailla sydäntä. He kolhivat itseään ja muita betoniseiniin silkkaa orpouttaan. He eivät ole kotonaan.

- Elokuvaohjaaja Markku Pölönen kirjassa "Pölönen"


Vastaavaa sanoivat taannoin kohteliaasti eräät junantuomat. Rehellisyyden nimissä täytyy kyllä myöntää, etten ole havainnut korrelaatiota.

Kohtuutykitystä tähän saakka tuo Pölös-opus, pieraisevine unelmatyttöineen ja uranvalintoineen, joka alkoi tuntua miinaan hiihtämiseltä.

Ei silti pitäisi lukea heiluvassa 70T:ssä. Malmilla dösää vaihtaessa piti hengitellä hitaasti raikasta ilmaa ettei lounas kuplisi yläkautta ulos.

tiistai 24. marraskuuta 2009

Aamun orkesteri

Pisaroiden pärähtely peltiin, rännin rätinä, autonrenkaiden kostea sihinä, lorina sadevesikaivoon.

Katuvalot sammuivat kello 8.34.

maanantai 23. marraskuuta 2009

Keskiyön siteeraus

Mutta miksi nelikerroksinen omakotitalo ei olisi oivallinen? Alakerrassa autosuoja mahdolliselle omalle autolle ja kaupan autolle sekä kylmä ja viileä säilytystila ja siellä höyläpenkki tykötarpeineen. Ensimmäinen kerros keittiö ja sauna plus kylpyhuone. Toinen kerros oleskelutilat. Kolmas kerros makuuhuoneet. Neljäs kerros – perässä vedettävät köysiportaat ja käynti luukun kautta – syvähenkistä elämää varten, ikkunat neljään suuntaan tai ei – viiteen eli myös ylös! - - - - Ylimmän kerroksen ikkunoiden väliin törmäpääskyn pesimäpönttöjä. Ikkunalaudalla tähtikartta.

- Kemppinen

Ylhäällä kelpaisi luonnostella suurta meriaiheista romaania. Tuohon vielä Taikaviitta-kellari.

lauantai 21. marraskuuta 2009

Urheilua ja musiikkia

Melkein joulukuu ja liki kymmenen astetta lämmintä. Tekonurmelle ripotteli tihkua, viimeinen laukaus osui ylärimaan ja pomppasi päätyverkkoon. Kotimatkalla spårassa riitti rahalla maksajia. Myö mennään tee kolomosella Kampille, kertoi yksi puhelimeen.

Neljän jälkeen matkusti IFK-paitaisia, vaunu tyhjeni Nordiksen mäessä.

Tämän illan Bond. Vieläköhän kaveeraisi 2009 afgaanisissien kanssa?

Jos jatkaisi Sally Mann -dokumenttia.

Kiitoskirje

Kirjailija Kjell Westö, Helsinki

Kiitokset jälleen. En tiedä, millä keinoin olette seurannut minun elämääni viimeiset nelisenkymmentä vuotta, mutta en keksi, kuinka muutoinkaan olisitte voinut kertoa siitä kirjoissanne ja novelleissanne noin paljon.

Lätkän pelaaminen luistinradoilla Helsingin huikaisevan talvitaivaan alla, Smith & Jones, käyminen IFK:n matseissa Nordenskiöldinkadulla, se kesäilta Stadikalla kun Atik teki TPS:n verkkoon viisi maalia ja nousi pallon päälle tähystämään, Jari Kurrin jatkoaikamaali Neuvostoliiton verkkoon EM-kisojen finaalissa, helsinkiläispoika kesäisin maalla järven rannalla, IFK-rotsi, Lepakko, Holvari ja muut tutut krouvit. Niin paljon tärkeitä tuttuja paikkoja, tuntoja ja tapahtumia etteivät ne tähän mahtuisi. Cia Holzingerista emme tässä puhu nyt enempää.

Pink Floydin Time uusimmassanne oli hieno yksityiskohta samoin kuin London Calling. Kirjan puolivälin tienoilla ehdin jo harmitella eräiden paikkojen puuttumista, mutta henkilöidenne vaeltaessa Taivallahden tenniskenttien ohi kohti Beachia ja Väiskin kaltseille häpesin uskoni heikkoutta. Ja sitten juurikin Norrtälje. Kiitos myös Arenan talosta. Semmoinen huomautus kuitenkin, että uimarantani nimi on Hietaranta ja se sijaitsee Hietaniemessä. Hietalahti on toisaalla. Saattoi olla suomentajankin horjahdus, pitää tarkistaa alkukielisestä.

Oli tahdikasta laatia loppuun perinteisempää romaania. Muutoin vilkuilisin kadulla kulkiessani olkani yli yrittäen havaita Teidät siellä jossain takanani.

Leijojen päivittäminen tällä tavoin huomioimaan keski-ikäistymisen tuomat tummat sävyt Rikun / Frankin elämänkaareen oli paikallaan. Loppusanoissa mainitsitte saaneenne tämän teeman päätökseen, mikä on harmillista, mutta ymmärrettävää. Jos kuitenkin sattuisitte joskus muuttamaan mielenne, voisitteko laittaa seuraavaan versionne Riku Bexarista / Frank Lomanista hänet pelaamaan Väiskille ja ottaa mukaan IFK:n mestaruusillan joko 1980 tai 1983? Ne olisivat piste i:n päälle.

Mutta hyvä näinkin. Jos joku joskus kysyy, millaista oli, voin pyytää lukemaan Teidän teoksenne.

Uskollinen lukijanne

M

perjantai 20. marraskuuta 2009

Lehtinen oli 1981 oikeassa

"Saksa kohtasi jalkapallomaaottelussa Ivory Coastin", kertoi hs.fi eilen. "Rantavedestä löytyi Eurooppalaisen naisen ruumis", valisti aamulehti.fi tänään.

Nyt v...u oikeesti.

torstai 19. marraskuuta 2009

Torstaiaamun sumu

torstaiaamu väiskillä

Elämää marraskuisessa Helsingissä

Riskittömien lasten ryhmän rokotusjonossa vilisi tuttuja. Puolessa tunnissa oltiin taas ulkona harmaassa aamussa.

Iltapäivällä konservatorion käytävillä vähän eri oloista porukkaa kuin vaikkapa jäähallilla. Pitkiä takkeja, kaulahuiveja, soitinkoteloita. Metroaseman nurkalla örisivät pultit. R-kioskin myyjä antoi korttia lataavalle kokonaan uuden. Siinä on vihreä hypnoosihyrrä.

Paluumatkalla kokouksesta vielä sellofaania Suomalaisesta. Ja Westön Älä käy yöhön yksin. Se aloittamista lasten nukahdettua sopi juhlistaa lasillisella calvadosta. Pitäisikin katsoa taas Arvottomat.

Aamulla komea sumu. Väiskin reunalta ei nähnyt pukukoppia. Näki, mutta epäselvästi.

Katukuvausta. Nainen juoksi uhkarohkeasti ratikkapysäkille juuri kohti syöksyvien bussien edestä. Telellä näytti kuin hän olisi ollut liimautunut kiinni keulaan. Vihreäliivinen mies nousi yhtäkkiä Runeberginkadusta. En ollut edes huomannut putkiremontoijien luukkua.

Ollapa ollut kamera käsillä.

Aanelosen verran olutta

MBC Blog: Vesineliö

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Erään lanseerauksen johdosta

Jotenkin en jaksa aforismeja.

Ehkä luin pienenä liikaa Valittuja Paloja.

tiistai 17. marraskuuta 2009

Maailmassa on virhreitä

Kulutusjuhla linkkaa nokkelaan "yhteiskunnallisesti valveutunut opiskelija" -parodiaan.

maanantai 16. marraskuuta 2009

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Harmaalla pohjalla

Ei yllättäviä kohtaamisia Kampissa tällä kertaa. Harmaa oli yleissävy ja pilvet matalalla. Vanhan linja-autoaseman kupeessa hienonvaloinen kuva metrolaiturista junineen ja plakaattinäyttely, jossa eri sanamuodoin syyllistettiin länsimaisia hyvinvoijia linnakkeissaan.

Urheilumuseossa partiolaiset perehtyivät vammaisurheiluun ja tunnistivat vaikeuksitta Leo-Pekka Tähden. Mikael Saleva oli aikanaan usein juttujen aiheena. Yleisemmällä puolella vanhoja kameroita, 1952-materiaalia, Järven paita ja Tiitun maila. Videojukeboksista tarkistettiin futishuiput, MM-kulta 1995 ja totta kai synkät hetket. Kuinka elävä muisto Juha Miedon sadasosasta Lake Placidissa onkaan. Ilman omakohtaista muistoakin on jotenkin kovin sykähdyttävää kun Paavo Nurmi juoksee esiin olympiasoihtua kantaen.

Hakiksen Leikkiluolassa saivat aikuiset istahtaa rauhassa kahvikupin ääreen perillisten ampaistessa riehumaan.

Ulkona oli jo pimentynyt. Linnunlaulun kautta kävellen kotiin.

lauantai 14. marraskuuta 2009

Yhteenvedonomaisesti

Mitäs tässä on ollut.

Lumimyrsky, joka lässähti rännän ripotteluksi.

Siwa ilman isoja ikkunoitaan, trukki nostelemassa sisään uusia kylmäkalusteita.

Nainen joka alkoi spurtin kolmosen pysäkille mutta heitti kesken huomatessaan, ettei ehtisi.

Ilmainen kyyti 39:ssä kun kortinlukija oli rikki.

Yhtenä aamuna Väiskillä kaikki futismaalit kelkottuina reunalle rykelmään. Kausi ohi.

maanantai 9. marraskuuta 2009

Mustaa jäätä

Cumuluksen aamupuuroon puolukkakiisseliä. HBL, sitten HS pala palalta. En käyttäisi sodanajan lentopommituksesta sanaa onnettomuus.

Hallilla tuttu polviasento, vihko ja kynä valmiiksi repun viereen, ISO 800, 2,8 ja 1/320 s. Kunnes hiustenletittäjäiset vieressä tuhosivat keskittymisen.

Kuvien siirto koneelle ylhäällä, pizzapala ja kahvi alhaalla.

Emäntäjoukkue aloitti isänpäiväruusujen jaolla, sellainen ja halaus riitti kuvaajallekin, joka asetteli kukan huolella reppunsa sivulenkkiin.

Rrriiips, rrrriiips, lopuksi, kun mattoa revittiin lattiasta ja rullattiin. Teksti maailmalle, kuvat jäivät myöhemmäksi. Junan lähtöön 27 minuuttia.

Sumun halki vielä viidennen kerran se 2,6 kilometriä, kevyenliikenteenväylän peitti liukas musta jää. Laiturilla oli aikaa minuutti joka muuttui kymmeneksi kaiutttimien kertoessa H-junan myöhästyvän.

Kaivokadulla välkkyivät siniset vilkut, paloautoja joka puolella ja muutama mustamaijakin. Se Asematunnelin tulva. 3T tuli melkein heti.

Kotona juoksivat pienet vastaan lahjoineen. Oli paljon asiaa.

lauantai 7. marraskuuta 2009

Kaksi kaupunkia

Päiväkodissa isänpäiväkahvit. Sämpylät samalta lautaselta pikkuneidin kanssa, sitten tutkittiin ajan kanssa talon taidenäyttely. Monituisia tekniikoita, kiitokset Annantalollekin.

Junassa Hunter S. Thompsonia, ulkona mustavalkoinen luminen maisema.

Hyvinkäällä on ostari ja sen takana toinen ja sitten vielä yksi. Väkeä liikkeellä vähän mutta ihmisen kasteleva räntäsade.

Viisisataa valokuvaa. Lounaaksi Siwasta kolmioleipä, Japp ja PepsiMax.

Iltayöstä sade oli ohentunut ja käynyt lumeksi.

Hotellilla valokuvia ja akut lataukseen. Tunti Das Bootia.

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Vierellä Jäähallin pääty

Vanteen rakenne vaikuttaa renkaan kannettavuuteen aika lailla. Joka tapauksessa likaantuvat vaatteet.

bollis7Bolliksella kirkkaat valot, yläpuolella musta taivas. Yli lentävät jylinä ja laskeutumisvalot varastivat hetkeksi huomion. Ihan selvästi Finskin kone, väitti pelimiehistä tutuin näkevänsä.

Toisella rengasrumballa alkoi taivaalta laskeutua jotakin, jonka näki vain katuvaloissa.

Illalla yhtä väsytti, toinen pyöriskeli. Luin Tervasmaan Tavallista kapteenia ja lähdin laittamaan kaakaota kylmetykseen. Aimo loraus Amarettoa. Mustikoitakin oli vielä.

Valkoinen piha. Haataja.

tiistai 3. marraskuuta 2009

Ja maatuvien lehtien tuoksu

Pöytäkirja, Pandemrix, Kolmas nainen, Olympiastadionin juoksusuora, Eltsun pururata, Melba, Mallinen ja minä, mustikkamaito (pakastimesta sulatetuista).

maanantai 2. marraskuuta 2009

Talven korvalla

syysjäiden helinä

Geokätköilijätköhän ne Hietarannassa piippailivat ja haarukoivat.

Seurasaarenselällä vielä veneitä.

Taivallahden rannoilla helisivät talven ensi jäät.

Merikannontien varrella keltaisia lehtimattoja, siellä Päiväpirtin puolella. Hanhenpaskaranta remontissa.

Ja pronssikaudeltahan se mäenpäällisen kiviröykkiöhauta oli, ei kivi-.

Kotona pikasuihku, kamera reppuun ja Tapanilan-junaan.

Mutta mitä ihmettä, Silmänkääntövankila näillä main? Seuraavaksi Suomen Joutsen Töölönlahdelle?