Kuvatkaa tylsiä arkisia asioita

Koska olen sekä ennenkin miettinyt arjen valokuvaamista että viime aikoina ahminut Poirot'n kaltaisia epookkisarjoja, Kemppisen tuore kolahtaa.

Kuvatkaa, ihmiset, arjen tylsiä kotinäkymiä. Kahden-kolmenkymmenen vuoden päästä ne kuvat ovat niitä mielenkiintoisimpia.

Omakin huoneeni lapsuudenkodissani on vain muistojen varassa, koska ainuttakaan valokuvaa sieltä ei ole. Muistot keltaisesta lukulampusta, ruskeasta vohvelikankaisesta päiväpeitteestä, 50 Coca-Cola-pullolla kruunatusta oranssista hyllystä ja mustavalkoisesta matkatelevisiosta toki vahvoja ja eläviä, mutta väistämättä hiipuvia.

Hetken tao

Iltapäivällä Väiskillä. Kun IFK:n huolto oli jo virittänyt musiikkivehkeet käyntiin kohta alkavaa kolmosdivisioonan peliä varten mutta pelaajat vielä saapumatta ja meillä edelleen tilaa pallotella.

Kesä, Väiski, aurinko ja pallo, kaiuttimesta kaikumassa avauskappaleena Georg Malmstenin Stadin kundi.

Hetken kaikki oli täydellistä.
- - -
Maalittoman avausjakson jälkeen lähdettiin kotiin lounaalle.

Elokuvan taika

Seuraavaksi tehokatselussa Dalziel & Pascoe, joka oikeassa TV:ssä lipsahtanut osaksi ohi.

Hyvää brittiä, vaikka tyypilliset jaksot synkkyydessään huonoa katsottavaa juuri nukkumaanmenon alle.

Viimeksi nimensä mukaisen makaaberi Heads you lose. Ja puoleentoista tuntiin neulottu vähitellen vahvistuva romanssi, jossa Pascoen ja mieskatsojan annetaan minuutti minuutilta enemmän ihastua sielukaskatseiseen hoitajattareen. Asetelman hennosta täydellisyydestä alkaa elokuvia nähnyt arvata, että jotain kauheaa on pakko tapahtua mutta toivoo, ettei. Please, ei tällä kertaa. Mutta lopussa hyville käy huonosti katsojan NOOOO-huudon kaikujen etääntyessä.

Elokuvan taikaa on paitsi illuusio myös katsojan tunteiden manipulointi.

Silti näin unta auton katsastamisesta.

Tapetilla

Uutisissa Tapanilan kaupunginosaan liitetty rikos näyttää olevan keskusteluissa tapetilla.

Yleisesti ottaen ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista Suomessa määrättävät rangaistukset näyttäneet olevan minusta lievähköjä, mutta ei siitä puolesta nyt enempää.

Keskusteluja tuntuvat värittävän ainakin terminologiset ristiinymmärrykset. "Törkeä" rikoslain tarkoittamassa merkityksessä tarkoittaa eri asiaa kuin yleiskielen törkeä. Ja "erityisen nöyryyttävä" eri asiaa kuin tavallisen puheemme nöyryyttävä.

Näissä olisi aina saumaa hyviinkin keskusteluihin kriminologiasta ja rikosoikeuden yleisistä opeista, mutta eiväthän ne koskaan toteudu.

Joulu voittaa juhannuksen

Toisin kuin some-virtani, johon tekemisiään on helppo verrata, en juhannusaattona grillannut enkä värjötellyt sateessa enkä nähnyt kokkoja tai järvenrantaa.

En muista juhannuksen muutenkaan koskaan olleen mikään vaikkapa jouluun verrattava merkkitapaus. Lähinnä vain kohta, jossa kesäkuu hetkeksi hidastuu, pysähtyy, vaikenee. Yksi vaikuttava tekijä lienee ollut, ettei perheessä ole tai ole ollut kesämökkiä.

Kiepahdus Kampissa ruokakaupassa, jossa reissuun lähdössä olevia nuoria ihmisiä matkakasseineen osteli mukaansa siideriä ja karkkia.

Lounaalla perunoita, silliä, sillikaviaaria, paria lajia lohta, ruisleipää ja iisalmelaista olutta.

Pari tuntia pallottelemassa Väiskillä, jossa välillä paistoi, välillä ripotteli. Ja lentokoneiden virta jylisi yli. Perheen jääprinsessat Vierumäellä yleisöluisteluvuoron perässä.

Netflixistä Usain Bolt -dokumentti ja uuden Sherlockin Baskerville- ja Reichenbach-jaksot.

Nukutti sikeästi ja pitkään. Unessa osallistuin väkivaltaiseen poliisioperaatioon hyvisten puolella.

Seuraava sarja

Kaksituhatluvun Sherlock Holmes.

Ei tämä popparitukka mikään Jeremy Brett ole, mutta Conan Doylen sankarilleen kirjoittamat ärsyttävät piirteet on kyllä siirretty mainiosti nykyaikaan.

Tohtori Watson varsin onnistunut, häneen voi jossain määrin samaistua.

Näkemieni jaksojen leikkaus tuntuu pikakelaukselta, niin paljon on haluttu tunkea puoleentoista tuntiin.

Puiden siimeksessä

Väittävät luonnossa liikkumisen tekevän ihmiselle hyvää, ja ainakin tunnin vaeltelu Keskuspuiston ulkoiluteillä tuki teoriaa.

Vihreys, tuoksut.

Linnutkin lauloivat, mutta joutuivat taipumaan kompromissiin kun Anna-Liisa Haavikko haastatteli Julkisen sanan podcastissa journalistiikan emeritusprofessori Raimo Salokangasta.

Ei mitään isoja juttuja, mutta yksittäisiä huomioita. Elämäni ainoat pääsykokeet ovat olleet oppikouluun, muisti professori. Kuinka paljon kilpaillumpi on nykysuomalainen elämä? Se oli hyvin tiivistetty, että journalistin työtä on mahdollisimman ymmärrettävästi välittää toisille tosina pitämiään asioita. Toimittajien ja tutkijoiden vertailu. Edelliset kiirehtivät vetämään mutkia suoriksi ja jopa julkaisemaan asioita, jotka eivät välttämättä olekaan ihan niin. Ja vielä yllättävyys, ettei journalistiikan professori koskaan innostunut sosiaalisesta mediasta.

Juniori löytyi Lehtarin kentältä, jonka laidalla sopi kuunnella lintuja ja tuulen suhinaa puissa ja kuvata käpy. Kotiin käveltäessä väisteltiin jalkakäytävillä kiitäviä pyöräilijöitä.

Ruutuaikaa

Kaikki Netflixissä tarjolla olleet Poirot't katsottu, ja lisääkin olisi mennyt. Parissa viimeisessä viileytensä takaa kiihtynyt julistava Poirot kuten Idän pikajunan moraalisaarnassa salaliittolaisille. Ekstrapisteet vielä pikku belgialaisen tyylikkäälle asuintalolle, elegantille sekä sisältä että ulkoa.

Uutta katsottavaa etsiessä huomaan brittijuttujen kiinnostavan amerikkalaisia enemmän.

Ykköskausi eli kolme jaksoa The Bletchley Circleä tarjosi hyvää ja huonoa. Parasta tietenkin nelikon looginen päättely ongelmanratkaisussa, 60 vuoden takaisten naisten tilanne miehisen ylenkatseen keskellä, nukkavierun ajan kuvaus säännöstelykortteineen. Mutta action-osuuksiin ei taika jotenkin yltänyt, ne toivat enemmänkin mieleen Enid Blytonin lapsietsivät.

Keskeneräisiä ajatuksia osa x: Urheilun kuplassa

Urheilupiireissä piehtaroivana on helppo huomata, miten laatikon uumenista me urheiluihmisetkin maailmaa katselemme.

Urheilu on tärkeää, kaikki urheiluun liittyvä on hyvää ja urheilulle olisi aina annettava nykyistä enemmän rahaa ja muita resursseja.

Urheilun tärkeyden kyseenalaistaminen jossain yhteydessä aiheuttaa joko hämmentyneen hiljaisuuden tai sitten närkästyneen vastareaktion.
- - -
Erikseen on urheiluihmisten puheenvuorojen mielenkiintoisuus Twitterissä, Facebook-keskusteluketjuissa, verkkofoorumeilla ja blogeissa. Etsin ja olen välillä löytävinänikin niistä vihjeitä siitä, miksi kommentoijien mielestä urheillaan. Aika monelle urheilu on vain mitaleita, otsikoita ja sitä, että "Suomi menestyy".

Lammen rannalla vihreydessä

Sorsat uivat ja tallustelivat toiveikkaina lähemmäs mutta palasivat takaisin lammikkoon huomattuaan meidät herkuttomiksi.

Peitteiseen, sameaan ja suojaiseen mutta jotenkin kiehtovaan, Seurasaaren lehtometsässä.

Kaikki se vihreys, kukinta ja lintujen laulu. Ja tuoksut, tuomien etenkin.

Taskusta löytyneillä kolikoilla pikkuneidille jäätelö sillanpielen kioskista. Jääprinsessa kävelytti kesäpäivän ratoksi faijaa 14 kilometriä ja kiskaisi puolivälissä vielä ohimennen oman päivän harjoitusohjelmansa. Kotona oli senioria vähällä väsyttää.

Illalla näytti Yle Teema Siekkareita Tavastialta vuodelta 1985. Noissa tulee samalla kurkittua, näkyisikö itseä yleisössä. Jos keikka oli alkuvuodesta, aivan mahdollista. Loppuvuodesta oli muita kiireitä Hattulan kunnassa.

Sattumia hattarassa

Twitteristä bongattu vinkki hyvästä podcastista johdatti kuuntelemaan Saku Tuomista InspiRadiossa.

Jo nimi sai odottelemaan jonkinlaista business-self-helpiä, ja sitähän se lähinnä olikin. Yleisvaikutelmana itsensä liialla kahvilla ylikierroksille kiihdyttäneet höpöttäjät, jotka siteeraavat amerikkalaisia alan guruja ja hehkuttavat erilaisia upeita, mahtavia ja ennen kaikkea huikeita keinoja saada inboxinsa nollaan.

Olihan siellä oivaltavia kohtia. Kuten se, jossa kuukausikaupalla mietimme, että huonekalu on huonossa paikassa, sen sijaan, että nousisimme tuolista ja kävisimme siirtämässä sen.

Sattumista huolimatta sellainen loputtoman hattaran pureskelun tunne.

Toki podcastin pituus ei ihan istunut runsaan tunnin kävelyyni, joten lopussa saattaisi olla jotain, joka olisi muuttanut yleisvaikutelmani.

Illalla alkoi sataa.