tiistai 4. joulukuuta 2007

Päivän sitaatti

On se merkillistä mitä taide saakin aikaan. Osa porukasta paheksuu jyrkästi ja tekee tutkintapyynnön. Samaan aikaan toiset kullanmurut, ne jotka päät vinossa hengitystä pidätellen voivottelee kuvaa jossa lapset virtsaa vastavaloon : Kuinka vahva näkemys, mun olo on ihan plankton ja sisällä poreilee.

Kirjoitti GF.

Menetetty tilaisuus

Laura Sippola & Tuki featuring Kauko Röyhkä jää valitettavasti perjantaina kuulematta erään urheilutapahtuman vuoksi.

LL:n seuraavaa levyä odotellessa.

Airfix kello viidessä

Myyrmäki ei ole kauneimmillaan räntäsateessa. Mikään ei ole.

Sotketulta asemalta ulos, jossa mustanharmaa pilvimassa makasi betonitalojen katoilla ja räntäleet valuivat taivaalta kylmiin lätäköihin. Sohjoa ei ollut ihan nilkkoihin saakka. Liukastelin ylämäen ylikulkusillalle ja yli urheilupuistoon.

Kahvi lorisi pahvikuppiin, maitoa, yksi sokeri, sekoitus kielenpainamislastalla.

Hyvät valot. Kurotin TV-kameroiden välistä muutaman ruudun ja palasin mukapikakirjoittamaan. Yrmeät kädenvääntöposeeraukset eivät koskaan onnistu ensimmäisellä. Pokka ei pidä.

Paluumatkallakaan en liukastunut.

Kemppinen kirjoittaa ilmasodasta ja arvovaltaiset herrat kommentoivat kuten aina.

maanantai 3. joulukuuta 2007

Maanantaiaamu joulukuussa

Nastarenkaat ratisivat kuraisessa aamupimeässä. Kengän alla lätsähteli sohjo.

Bobcatit raapivat vesisateelta välttyneitä lumenrippeitä kauhat kadussa kirskuen.

sunnuntai 2. joulukuuta 2007

Rio Bravo

Nathan! Nathan Burdette!

Myös Tillman katsoi Rio Bravoa.

Joskus jostain olin saanut päähäni, että sheriffiä hurmasi ei-niin-nuori nainen. Siitä tietysti, että elokuvan ekaa kertaa nähdessäni hän tuntui vanhalta. Nyt kun itse on vanhentunut, nainen tuntui nuorelta tytöltä.

Nuoska

nuoskaa

Vesisade, mutta oikeaa lunta. Röykkiöiksi ajoradan reunaan aurattuna.

Lapset sekaisin. Lumiukkoja, pulkkia, rattikelkkoja, liukureita ja lumppareita.

lauantai 1. joulukuuta 2007

Ja kaikilla hyvä tahto

Hei herra, kaikui käheä ääni juuri kun vaihtorahat kalisivat lippuautomaatin kaukaloon. Kerro, kysyin kolikoita kaivaen, päätä kääntämättä. Kun vasta pääsin sairaalasta ja on tämä käsikin ja eläke tulee vasta maanantaina, jatkui.

Kaivoin kymmensenttisten jatkoksi taskunpohjalta kaksieurosen ja pudotin kouraan.

Siunausta, toivotti, ja hyvää illanjatkoa, ja hyvää joulua, vielä laiturin poikki. Kiitos samoin, vastasin sinnepäin.

Junassa valokuvamalli kertoi puhelimeen käyneensä juuri koulutuksessa ja ilmoittautuneensa päivystämään jouluksi. Chat ja Habbo Hotel mainittiin.

Ja ikkunan takana vilisi jo Heureka.

Junan eteisen kojekaapissa raksui, ovet konksahtivat auki. Toisesta suunnasta lipui InterCityä silmänkantamattomiin, Seinäjoki ja Tampere ja Helsinki, vaunujen valotauluissa luki.