Se vain tuntuu näsäviisaalta venkoilulta

Kuten joku tätä useammin lukenut on huomannutkin, löydän toistuvasti huvitusta noista eräistä "luonnetyypityksiksi" väitetyistä kirjainyhdistelmistä. Vaikka ne onkin täysin epätieteellisiksi todettu.

Tämäkin tuntuu osuvalta:

Since they are often highly logical, INTPs can sometimes be perceived as a bit pedantic. For example, if someone says something that seems incorrect or inconsistent, INTPs will often feel called upon to correct them or to engage them in conversation in order to try and get a better sense of exactly what they mean.

Ikävä puoli etenkin somessa on, että tällainen lähestymistapa näyttää monen mielestä raivostuttavalta viisastelulta. Jolloin lupaavasti alkanut mielenkiintoinen keskustelu usein tyrehtyy alkuunsa.

Jotain parempaa olisi keksittävä.

Helsinki-keli

Parasta se on brändityöryhmien ja turistineuvottelukuntienkin myöntää: eilinen oli se todellinen Helsinki-keli.

Tuuli. Räntä. Sohjo.

Pots, läsähti Autotalon katolta jotain voimalla asvalttiin. Osuman onnekkaasti väistänyt pariskunta pysähtyi katselemaan epäluuloisena ympärilleen, kuka se oli.

Keskustassa vetisen vaaleanharmaata, metromatkan päässä Myllypurossa sielläkin märkää, mutta lumista ja valkoista, juuri ja juuri. Ovesta sisään astuttua piti ensin viuhkoa takilta lumikerrokset, sitten jatkaa vessaan kuivaamaan hiukset ja silmälasit.

Buffetlounas Myllikän Teboilille ilmestyneessä etnisessä. Tomaattikeittoa, salaattilajitelma, currykanaa ja talon falafelia turkkilaisten sävelten säestyksellä. Suosittelen.

Pikkumuutos maisemassa

Naapurin olut- ja pizzapaikka pitkästä aikaa kiinni. Ruskeat voimapaperit ikkunoissa ja ovessa lappu, että avataan taas kuun lopulla.

Krouvari lomilla kotimaassaan vai anniskeluoikeudet jäähyllä? Remontin merkkejä ei ainakaan näy.

Kun lukee illalla Siperian-radan rakentamisesta

Kovin todentuntuinen uni, jossa oli sodanjälkeinen aika 1945 ja tehtävänä siirtolentää Punaisten ilmavoimien Spitfire Siperian yli Vladivostokiin.

Karttojen laatu ja suunnistaminen muutenkin arvelutti.

Koska lentokäskyä ei ollut annettu kirjallisena, päätin uskaltaa lykätä lähdön aamuun ja valoisaan aikaan.

Aika- vaiko paikkakone

Kiehtovaa katsella Google Earthista satelliittikuvia ja niiden yhteyteen tägättyjä valokuvia Koivistolta Saarenpään rannasta. Öljysatama tankkereineen ihan siinä vastapäätä.

Vanhan näköisiä laitureita ja taloja, liekö joku niistä vielä faijan lapsuudenkoti? Ollapa hän näkemässä tämän, voisi kertoa näkymistä vaikka mitä.

Kalibrointeja

Hiukset hulmuavat ja korvia särkee joka puolelta pauhaavien mielipiteiden kakofoniassa.

Somen demokraattisuus.

Tavallaan lohdullista ajatella, että oman mielipiteeni vaikutus mihinkään oman elämänpiirini ulkopuolella tapahtuvaan on lopulta nolla pilkku nolla.

Miks salkkumiehet nurkissamme häärii

Mechelininkadun suurremontti on alkanut, kertovat, ja ensimmäiseksi kaadetaan puukujan 80-vuotiaat lehmukset.

FB:ssä kuva, jossa vielä jäljellä oleviin on kiedottu R.I.P.-tekstit ja sytytetty vierelle hautakynttilät. Kuvassa taustalla sattumoisin juuri lapsuudenkotini ulko-ovi.

Nuo puut ovat nähneet minun loikkivan natiaisena puistoon leikkimään, reppu selässä ensimmäistä päivää kouluun, aikanaan lukioon ja paljon muuta, mietin päivänä muutamana hiukan epärationaalisesti.