Koivu ja tähti

Huoneen luovutuksen jälkeen jäi aikaa, joten maleksin sataman kautta. Veneet, Osmo, Karjalankoski, muut sisävesilaivat. Pressut. Museokatu löytyi, ja kirjasto. Sekaisin puutaloja ja ultramoderneja rakennuksia, ihminen siellä, toinen täällä.

Hiljainen kulunut rautatieasema, kahvilan ja muiden uljaat kirjasintyypit. Toivottavasti edes ne säilyvät. Haahuilin ylös laiturille räpsimään, junanodottajat vilkuilivat kulmiensa alta. En jäänyt odottamaan Helsingistä kohta saapuvaa InterCityä. Linja-autoasemaakaan ei enää löytynyt, vain ahdas R-kioskin ja Matkahuollon palvelupisteen yhdistelmä. Maksoin pikkukahvini ja mustikkatassuni ystävälliselle rouvalle ja istuin ikkunatiskin ääreen. Reunarinteen hienot talot, etenkin se yksi valkoinen.

Bussit, ei, linja-autot, Joensuun tien suuntaan laiturista kolme. Mäkeä ylös ihan niin kuin ennen. Kamera jäätyi taskuun kun iso dieselveturi jyrisi pohjoisesta Kallansilloille säiliövaunut ja betoniharkot perässään. D'oh! Jännevirralla puomit alhaalla, liikenne seisoi. Riistavesi, Juankoskelle mänijöillä auton vaihto, kuljettaja kuulutti mikrofoniin. Oikeasti hän kyllä sanoi menijöillä. Muuruvesi, edesmenneen osuuskaupan haalistuneet kirjaimet yhä seinässä. Pipopäiset koululaiset hälisivät kyytiin tömpsäyttäen matkakorttejaan. Aurinko tuli esiin, maalasi maiseman matalalla lämpimällä valolla. Syyskynnettyjä peltoja, traktoreita. Yksi kerrallaan koululaiset kolistelivat ulos omilla pysäkeillään ja väliin kai ilmankin. Heippa, sanoi jokainen kuljettajalle ja sai vastauksen. Hyppyrimäen kyltti. Juicen tori. SEO ja väliaikainen Matkahuolto. Otin ison kahvin ja Koillis-Savon. Melkein odotin Matti Pellonpään ja Juuso Hirvikankaan istuvan nurkkapöydässä edessään rahatukko ja revolveri. Eikä pihalla ollut viininpunaista Volgaakaan.

Kaavin keskusta komistuu koko ajan. Kalatiskissä norjalaista savulohta. Keskikokoinen pyrstöpala. Hautuumaan kautta. M oli hiekkapuhalluttanut ja kultauttanut kiven uusiksi.

Iltayöstä uskomattoman pimeää, mutta rantakoivujen siluetit. Seisoin höyryten saunan kuistilla pää kenossa ja ihmettelin, miten kohisevan musta taivas voi olla niin täynnä kimaltavia tähtiä. Ja niiden heijastukset peilityynen järven pinnassa. Katseleminen alkoi kirjaimellisesti huimata.

Saunalta palattaessa raksahti jalan alla. Lätäkkö jäässä.

Kahvipöytä oli katettu. Kissa hyppäsi pirttipenkille viereen ja puski pöydänkulmaa.