Mitä on tuo kadut peittävä jalan alla nuljuva ruskeanharmaa kiteinen jauhe? Ei ainakaan lunta, enää.
Haa, kanelisokerilunta.
Puut, pensaat ja puistot jatkavat vielä valkeina. Ja Tapanila, jossa taika oli tallella. Paria ruutua oli yritettävä. Ja nyppäistävä kuulokkeet korvista kun yli lentävä suihkukone tarjoili musiikkinsa. Kohina, suhina, jylinä, joka resonoi rintalastassa.
Kato isi elokuvateatterin katolla on miehiä, pikkuneiti osoitti sittemmin toisaalla. Oli siellä, mustia hahmoja lapioineen Tennispalatsin päällä. Runskilla kaksi nostolavalla, alhaalla vahti vihelsi pilliin ja keskeytti suorituksen kun joku käveli kohdalta. Toivottavasti ei ollut heikkoja kohtia auton tukijalkojen alla.
Bussi 205 jyrisi alamäkeen päin punaisia.
Illan varsinaisia ruutuja.
torstai 14. tammikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti