Stunde Null ja siitä eteenpäin

Richard Besselin Germany 1945 - From war to peace avasi jo aika lailla tilannetta maassa sodan päättyessä.

Raunioiksi pommitetut kaupungit, rautatiet ja sillat. Pakolaislaumat Sleesiasta, Sudeettimaasta, Itä-Preussista ja miten uudet isännät pakottivat jäämään halukkaat matkaan tarvittaessa väkivallalla. Kirjoittaja toki korostaa Saksan johdon omaa vastuuta kun se ei ajoissa evakuoinut alueita idässä.

Vapautetut pakkotyöläiset, vangit ja muut saksalaisten rääkkäämät, joita nyt tulvi maassa valmiina taistelemaan hengestään ja antamaan takaisin. Maassa, jossa alkuun ei ollut poliiseja eikä lupaa omistaa aseita.

Miehittäjien erilaiset asenteet eri vyöhykkeillä. Ranskalaiset halusivat imeä maan kuiviin omaksi hyödykseen, amerikkalaiset kitkeä natsismin, britit laittaa hommat toimimaan ja päästä kotiin, mihin suuntaan amerikkalaisetkin pian alkoivat suuntautua. Ja sitten itävyöhyke, ihan oma lukunsa.

Että vaikka kaupungit olivat romuna, oli varsinkin maalla myös varsin koskemattomia seutuja.

Anonyymin kirjoittamaksi merkitty Nainen Berliinissä : päiväkirja 20.4.- 22.6.1945 sitten pitkälti samaa yksilötasolla.

Ihmiset uskaltautumassa kellareista kaduille kun laukaukset vähitellen harvenevat ja hiljenee. Loputtomat humalaiset venäläiset sotilaat ja naisten kohtalo heidän käsissään. Yksi talon naisista piilottelee viikkoja välikaton pimeydessä. Kirjoittaja alistuu väistämättömään ja pyrkii liki epätodellisen ulkopuolisen käytännöllisesti etsimään vähiten pahan ja samalla sellaisen, joka omaa valtaa ja pystyy suojelemaan isommalta joukolta. Etsitään ruokaa, ja aikanaan miehittäjät organisoivat elintarvikkeiden jakelua. Uskaltaudutaan raunioituneen kaupungin muihinkin osiin ystäviä etsimään ja tapaamaan. Kävellen, tietysti, ja jossain vaiheessa liikenteeseen palanneilla harvoilla raitiovaunuvuoroilla, jotka kuitenkin ovat aina täynnä. Ja lopulta rusahtelee ja talouskin liikkeelle, venäläisten vaatteiden pesua pientä palkkaa vastaan, koneiden lastausta itään lähteviin juniin, pienen liiketoiminnankin aloittelua, jos hallinto antaa luvan.

Edelleen olisi löydettävä lisää siitä, miten tuotanto ja talous heräävät raunioiden keskellä henkiin, miten tie kohti talousihmettä saa alkunsa.