Perjantaipizzan painikkeeksi salibandya kahdelta ruudulta. Iltayöstä Suomi taisteli Espanjan vieraana niukkaa jalkapallotappiota, kunnes Pukki. Samalla hetkellä Twitterini räjähti. Oma spontaani kontribuutioni kuului What? What? Viimeisillä minuuteilla aika hidastui absurdisti ja jouduin kävelemään hermostuneesti edestakaisin eteisessä kykenemättä katsomaan. Loppuvihellyksen viimein soitua minua kiellettiin herättämästä junioria mukaan intoilemaan. Seuraavana päivänä Suomen maalia uusintana ihailtaessa huomasin käsivarsien nousseen kananlihalle.
Lauantaina tarjolla toinen toistensa päälle tunkien salibandyn naisten liigakarsinta ja välierä, HJK:n naisten liiga-avaus, nuorten salibandya, luistelu, juniorijalkapallo... Päällimmäiseksi tunkenut natiaisten futis oli yllättävän fiksua peliä, vaikka kentän liukkaus tilanteisiin menosta sipsuttelua tekikin. Katsojille tuli kylmä, mutta siihen auttoivat lopuksi kotiin kävellyt kilometrit.
Sunnuntaina kävi Tikkurilan urheilupuiston parkkiksella kohtalainen vilske kun tavanomaiseen lisättiin Valtti Areenalla viikonlopuna kilpailleet 1900 muodostelmaluistelijaa. Oli avaruussisäköitä, minnihiiriä, nellinuudelipäitä, helinäkeijuja... Omien ohjelman päätyttyä odotti jo salibandymatsi, mutta sinne kertoi aikanaan puhelinviesti kilpailukauden huipentuneen talven ennätyspisteisiin ja lämmittävän hyvään sijoitukseen.Ja salibandymatsikin oli taattua play off -kaliiperia. Ja erätauolla esittäytynyt pesäpallo päivän kolmas etsimen läpi ihailtu laji.
Ja toisaalla oli juniorijalkapallossakin ollut taas hyvä rupeama.
Yhtäkkiä viikonloppu oli jo ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti