Tuoksujen synnyttämät assosiaatiot eivät lakkaa hämmästyttämästä.
Runeberginkatua kauppaan taivaalta lotisevan sateen halki. Jokin sateen tuoksussa nosti elävästi mieleen savolaisveneen pohjalla lätsähdellen pomppivat katiskasta nostetut ahvenet ja airon kolahduksen veneen reunaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
mika
hesassa on paljon paikkoja, joiden näkeminen laukaisee nostalgisen hajumuiston. siilitien entisen elannon kohdalla muistan yhden tietyn vadelmapurukumin tuoksun. kuusitien ja mäntytien kulmassa haistan sateen kuumalla asfaltilla.
hertsikan yhteiskoulun kohdalla tunnen usein hajupyyhekumin makean esanssisen hajun. samoin mieleen palaavat ne tietyt vihreät lehtikuvioiset sammarit silityksen jälkeen. munkkivuoren ostarin ohitse kulkeminen tuo mieleen tietyn käsivoiteen, jota äiti käytti 60-luvulla. ostarilla oli kemikaliokauppa, jossa sitä voidetta myytiin.
meri
Tosiaan, se voi toimia noinkin päin. Arvioisin, että itselläni kuitenkin heikommin kuin tuoksujen laukaisemat muistot tai mielikuvat.
Ihan kuin olisin lukenut jostain, että osa ihmisistä ei osaa lainkaan konstruoida mielessään erilaisia aistihavaintoja jollei koe niitä oikeasti juuri silloin.
Lähetä kommentti