keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Hullu puurosta

Lapsena maallahan puuro oli pakollinen juttu, maistui tai ei. Maidon ja joko sokerin tai voisilmän kera kunnes lautanen oli tyhjä. Mahdollisesti aamiaiselta yli jäänyt puuro lounaan lisukkeeksi pannulla paistettuna.

Isompana se oli jotain, jota jotkut kuulemma syövät, mutta jonka valmistaminen on voileipiin verrattuna työlästä alituisine pohjaanpalamisriskeineen.

Vasta ensimmäinen mikroaaltouuni 90-luvulla palautti puuron aamuihini. Hiutaset lautaselle, vettä sekaan, ajastin ja tehot muutaman harjoittelun jälkeen kohdilleen ja ping, valmista.

Tänään lautaselle kerros kauraleseitä, päälle desi hiutaleita, vesi ja mikroon. Kilahduksen jälkeen voi vielä naputella tovin rauhassa juttuja, kunnes arvioi annoksen sopivasti jäähtyneen. Pieni sekoitus ja loraus maitoa. Viipaloitu banaani, tai jollei ole, isosta lasipurkista anopin valmistamaa omenasosetta.

Jos aamu on kiireinen tai vielä nälätön, toimii lounaaksikin.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

mika

puuro on aamun kunkku. se on terveellinen ja halpa viljaviritys. oma suosikkini on tällä hetkell tuorepuuro. koska sitä ei keitetä, se on oivallinen aamupala laiskalle ihmiselle. lisäksi välttyy pohjaanpalaneiden kattiloiden jynssäämiseltä. kilahduksen ääntä jään vähän kaipaamaan.

meri

Mika kirjoitti...

Parhaimmillaan (vai pahimmillaan?) tullut syötyä aamiaiseksi, lounaaksi ja iltapalaksi.

Hyvä vinkki muuten, tuorepuuroa pitääkin kokeilla.

Anonyymi kirjoitti...

Mikro????......vuosi sitten kannoin mikron pois kun uusi emäntä tuli taloon uuden mikron kanssa.....kuukausi sitten vaihdoimme sen kahvipakettiin kun ei ollut vieläkään löytänyt paikkaansa keittiöstä!

Mutta puuro tulee hellalla tasaiseen tahtiin!


---topi

Mika kirjoitti...

Juu, omat vihanneksensa kasvattavat käteväkätiset kartanonomistajat tietty erikseen.

Meillä kivikortteleissa ollaan vähän etelän vetelämpiä ja oiotaan.