Ei hätää niin kauan kuin jotain tapahtui, mutta jäänkunnostustaukojen keskeyttäessä kisat hakeutui käsi automaattisesti puhelintaskulle ajanvietettä verkosta etsimään. Nyt oli käveltävä eestaas tai chimpattava kameran näytöltä hetkeä aikaisemmin ammuttuja ruutuja. Kello ryömi eteenpäin, ettei vain olisi ottanut taka-askeliakin kuin elokuvan krapulakohtauksessa Silvennoisen odottaessa anniskelun alkamista.
Toinen kriisihetki bussipysäkillä.
Opettavaiset viisi tuntia. Olin pitänyt itseäni kärsivällisempänä.
2 kommenttia:
Vai että Hilskan akan poika on aloittanut hiljentymisen jouluun! <3
Rauhaisaa Joulun aikaa toivotteleepi Satumainen Topsukka :)
Samoin toivotan täältä kivikylästä kartanon avarille maille.
Mutta vai vielä hiljentymisen, samat ovat rutiinit kuin arkenakin.
Lähetä kommentti