Tiistaimuisto

Luontoleiriläinen halusi esitellä kasvin, joka tuoksuu salmiakille. Tuli mieleen myös jokin mauste, joka sopisi keittoon.

Mechelininkadulla kimara kirpeää lehmusta, lämmintä asvalttia, hiekkaista pölyä. Juuri silloin toi tuulenvire Taivallahdelta mukaan meren vihreän aromin ja tajusin: tämä kaikki yhdessä on lapsuuteni tuoksu.

Tuuli ravistelee pihapuita mutta ainakaan vielä ei sada.

Metroartti

Idän pikajunan arvoitus

Kun mainos kestää kolme minuuttia, sisältää juonen ja on visuaalisesti upea, onko se enää mainos, kysyy rahina/blog.

Oli se aiempikin.

Gerald Ford Manskulla 1975

Vettä ripsotteli, mutta pelimiehet jaksoivat jatkaa palloilua virallisen osuuden päällekin. Heinä reunoilla niin pitkää, että yhtä palloa haettiin kauan.

Paluumatkalla päivysti ensimmäinen poliisi huomioliiveissään Seuriksen risteyksessä, taaempana häämötti moottoripyöräsellainen. Puolivälissä mäkeä tunnukseton valkea pakettiauto. Merikannontien alussa kaksi vihreää, jotka astelivat risteykseen viittomaan liikenteen seis.

Rajavartiostonko kopteri se vihelsi ja läpätti matalalta yli ennen kuin sinisten vilkkujen letka alkoi lähestyä. Pisimmän limusiinin lokarissa väpätti Venäjän lippu.

... Mäntyniemeen tapaamaan presidentti Halosta, kertoi kotona uutistenlukija.

Jäljellä kreosootin tuoksu

Vielä päivä aurinkoa

Kaupunki tarjosi pienille lounaan, maistoin ja arvioin asialliseksi broilerikeitoksi. Sitten taas kiipeilytelineeseen. Välillä niin kuuma, että piti laahustaa varta vasten varjoon. Nuoret jalat viilensi kahluuallas.

Helleillan iloksi hautiksentaus, Ruoholahti, Verkkokauppa, Länsisatama, Hietalahti, Ruoholahti, Lauttasaaren silta ees ja taas, hautiksentaus.

Polkupyöriä, polkupyöriä, polkupyöriä. Letkoina, ryppäinä, yksittäin. Ja ne kaksi pölypilven nostattanutta mopohurjaa.

Jätkäsaaressa pienehkö sota-alus, se lehdessä mainittu irlantilainen kenties. Larun sillalla kalastajat, sen alla komeita huviveneitä selälle ja takaisin.

Taivaalle nousemassa pilviä.

Hiuksista suihkussa kasvoille valuvan hikisen pölyn maku.

Joutui armas aika

Oli siellä lopulta Suvivirsikin, lentomatka-aiheisen kehyskertomuksen jälkeen. Hyvä niin. Kesäretonkeja, kauluspaitoja, kiharoita.

Meidän aikoinamme ensimmäisen numerollisen todistuksen sai ekaluokan keväällä, nykyisin joskus myöhemmin.

Koulun pihalla odottivat kesä ja aurinko.

Rantaviikonloppu. Hiekkaa hiuksissakin, Tarvan muistelmia 60-luvun alusta, pakolliset amatöörin auringonpolttamat.

Lauantaina lähdettiin kun ne median kirjaamat 2000 puuhapussijuhlijaa alkoivat saapua. Sunnuntaina oli osa roskista siivottu, väkeä vielä enemmän ja lämpöä myös. Meressä polskuteltiin ihan kesäiseen malliin. En minä.

Ja pikkuneiti oppi ajamaan fillarilla ilman appareita.

Illan päätteeksi Wallander, jonka päätteeksi viimeinen pahis heittäytyi vaunun telaketjujen alle.