Tällaisena koleana syyslauantaina Väiskillä on valmiiksi harmaata kun tummat pilvet makaavat Töölön yllä. Kentänreunan syysruskaansa komeilevat puut siinä sentään, vähän jo haalistuneina.
Mutta kuuden jälkeen hämärä syvenee ja horisontti haipuu epämääräiseksi. Liikennevalot, autojen lyhdyt ja Väinämöisenkadun korttelien valaistut ikkunat kirkastuvat. Valokuvaajan hetki, saman tien jo ohi.
Sitten palloa potkivat pojat ja kentän halki kulkevat koiranulkoiluttajat tummuvat silueteiksi ja ääniksi siellä jossain. Hiekalla pimeys, ympärillä katuvalojen kellanoranssi kajo.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti