Sisällä oli kuivaa ja lämmintä. Ja kälylässä sai surffata sohvalla pieni koira kupeessa rapsutettavana, iso koira jaloissa kiehnäämässä ja niskan takana kissa kerällä selkänojalla nukkumassa. Liekkien humina tulipesässä.Vielä sauna, suihku, parranajo ja greippilimsaa.
Pakkasella on kumminkin kirjasto. Kirja Simo Häyhästä vähän runollisen ja asian sekasotku mutta uutta tavaraa. Joppe Karhusen Ritarilentue valotti tiedustelun sekä johtamis- ja viestijärjestelmien arvoa hävittäjätorjunnalle.
Hannu Raittilan esseekokoelman parasta antia suomalaisen miehen ja koulun laulukokeiden suhde. Meillä ei sentään kieltäydytty lausumalla, mutta tusina poikia mumisemassa kukin "Paljon on miehiä maailmalla" pilasi taatusti musiikinopettajan korvat. Vaikea kappale, lehtori lohdutti T:tä, joka kunnianhimoisempana yritti Kalinkaa.
Ja teksti töölöläisestä ja perinnemaisemasta osui keskelle rintaa.
Heinäkuussa kaupunkilainen - vaikka juuri töölöläinen - ajaa autolla maaseudulle, erimerkiksi Sysmään. Matkallaan töölöläinen huomaa, että perinnemaisema on kadonnut. - - - Missä ovat heinäseipäät ja maitolaiturit? Minkä vuoksi peltoaukean ympärille ryhmittyneen kylämiljöön annetaan hukkua pusikoihin? - - - Keski-ikäisen töölöläisen ei auta muu kuin palata sinne mistä lähti: neljäkymmentäluvun lopun pientilalle ja sen suomaan elintasoon. Ainoastaan siten saadaan takaisin todella aito perinnemaisema. Samalla ratkeaisivat työttömyyden ja liikalihavuuden kaltaiset kansantaloudelliset ja -terveydelliset ongelmat itsestään.
Kokemuksesta sanoisin, että samat elementit löytyivät vielä kuusikymmenluvunkin lopun pientilalta. Hyvässä ja pahassa.
Yötä myöten vielä Aila Meriluodon päiväkirjamuistelo "Tältä kohtaa". Ja siteeraus:
Miksi ylipäätään väitetään vanhenemista jonkinlaiseksi psyykkiseksi autioitumiseksi, köyhtymiseksi, kun se on nimenomaan rikastumista, täyttymistä äärimmilleen.
Tällä kohtaa arvioisin todeksi.
Muuten sitten. Taas yksi kirjailija, joka ei mielestään ole saanut ansaitsemaansa arvostusta ja tuskailee apurahojen ja kulttuuripalkintojen varassa pyörivää elantoaan. Kirjojen myyntituloista ei juuri ollut puhetta. Enpä tiedä... Sukupuolielämän kuvaukset sitten. Kaipa sitä on ollut miehiäkin, jotka ovat julkisesti muistelleet partnereitaan ja heidän fyysisiä ominaisuuksiaan. Kaipa.
Tutut korttelit tietysti, ja ajankohdat ja säät, joiden kautta teksti sivuaa omia muistoja. Arkadiankadun Sininen Baari ja keskitalven 1978 - 1979 kovat pakkaset, esimerkiksi.
Viina. "ALKOsta taas tavallinen lasti". Huoh. Vanhenemisen raadollinen kuvaus kieltämättä sen verran rankka, että piti vielä lukea väliin jotain ihan muuta eikä mennä suoraan nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti