tiistai 13. lokakuuta 2015

Ulkoilman ikävä asenne

Onko syksy aina tullut nopeasti ilmavirtauksen vaihtuessa lounaisesta pohjoiseksi tai jotain?

Eilen vielä shortseissa kauppaan, mutta yhtäkkiä iskeekin ulko-ovella vastaan tuuli, jossa on terä.

Eilen ihoa hivellyt ilma on alkanut viillellä.

Eilen paljain jaloin kulkemaan kutsunut asvaltti on muuttunut vihamieliseksi elementiksi, joka on pidettävä mahdollisimman erillään jalkapohjista.

Punakeltainen leimahdus ja maatuvien lehtien imelä aromi, sitten värit ja tuoksut katoavat maailmasta puoleksi vuodeksi.

Kohta alkavat naiset sytytellä tuikkuja.

2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

mika

tuikut tulivat, usko tai älä, jo 60-luvun loppupuolella. siitä alkoi niiden menestys, jolle ei ole äärtä näkyvissä. eri värisiä tuikkulaseja tulvii joka tehtaasta.

osuin muutama joulu sitten tonttu-ukoin koristeltuun baariin ypäjän kirkonkylän keskustassa. kulmapöydässä aikaa tappoi muutama toppapuseroinen äijä, lippalakki vedettynä syvälle päähän. jokaiseen pöytään oli ripoteltu pari tuikkua.

itse asiassa tuikut eivät ole niin pahoja kun jouluvalot. eivätkä jouluvalotkaan kamalia ole, vaan se, että ne ripustetaan jo lokakuussa. lossin tällä puolen on jo taloja, joissa ikkunaa peittää valoverho ja moni on jo kietonut pihapuun valokäätyyn. ne riisutaan helmi-maaliskuussa.... ahdistaa.

meri

Mika kirjoitti...

Parempi kuitenkin kuin epävarmasti huojuva kynttilä, näinä paloturvallisina aikoina.

Monien, luulen, naisten vimma viritellä pimeänä vuodenaikana eläviä tulia vaikka sähkövalokin on keksitty.

Takkatulen luulisin ymmärtäväni. Voisi ojentaa kylmät jalat sitä kohti ja paistaa makkaraa.