lauantai 26. maaliskuuta 2016

Kun vastikään tuli pohdittua Frendit-sarjaa

Tässä mielenkiintoinen näkökulma siitä, kuinka muut joukkiosta kiskoivat älykkö Rossin alas omalle tyhjäpäiselle tasolleen ja mitä se saattaisi kertoa länsimaisen sivilisaatiomme kehitysjuonteista.

In fact, any time Ross would say anything about his interests, his studies, his ideas, whenever he was mid-sentence, one of his “friends” was sure to groan and say how boring Ross was, how stupid it is to be smart, and that nobody cares. Cue the laughter of the live studio audience. This gag went on, pretty much every episode, for 10 seasons. Can you blame Ross for going crazy?

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

mika

sitcomeille on leimallista vahva intertekstuaalisuus: kaikki on joko viittausta tai suoraa lainaa elokuvan tai kirjallisuuden runsaudensarvesta. se lienee näiden nokkelien - friendsien ja simpsonien - suosion salaisuus.

ps. löysin sivuston, jossa pyydettiin valitsemaan sellainen leffa tai sarja, josta tietää että se on huono ja tyhmä, mutta josta silti pitää jostakin käsittämättömästä syystä. mikä on sinun nolo suosikkisi?

meri

Mika kirjoitti...

Erittäin hyvä kysymys. Ekana tulee mieleen Viidakon tähtösten avauskausi (toista kautta en jaksanut kymmentä minuuttia täyteen), mutta tähän pitäisi löytää jokin muu kuin Tosi-TV-sarja.

Pitää oikein miettiä.