maanantai 9. tammikuuta 2017

Keskeneräisiä ajatuksia: Sporttijätkä

Takaraivossa on yrittänyt muhiutua mielikuva siitä, millainen on sosiaalisessa mediassa urheilujätkä, lätkäjätkä ja niin edelleen.

Näkevinäni jonkinlaisen hahmon, joka vielä hakee lopullista muotoaan.

Tähän muistiin Uusi Lahti -lehden kolumni Se oli hyväksi joukkueelle, jossa kirjoittaja saattaa auttaa hahmottamisessa. Oletan, että teksti on enemmän tosissaan kirjoitettu kuin itseironinen.

Ainakaan lätkäjätkä ei siis ole kukkahattutäti eikä puppelipoika eikä hän pasko housuunsa.

4 kommenttia:

Pami Hekanaho kirjoitti...

Mää veikkaan että kans tosissaan. Ja sekös mua surustuttaa, etenkin tuo puppelipoika...

Mika kirjoitti...

Jäin miettimään, viittasiko tuo sana suuntautumiseen vai jonkinlaiseen yleiseen nössöyteen. En ole huomannut kirjoittajan missään yhteydessä palanneen kommentoimaan tekstiään tarkemmin.

Somen sporttijätkä on ainakin puheiltaan rehvakas ja kärkevä, todellinen Äijä. Oma vahva tausta jossain lajissa, ja pitää itseään edelleen pelimiehenä. Postailee mielellään mainintoja yhä tallella olevista taidoista ja on heti valmis ottamaan haasteen vastaan. Entiset ja nykyiset kovat pelimiehet hyviä kavereita. Kotona jätti-TV, josta seuraa kaikkia mahdollisia lajeja ja tietää niistä kaiken. Kova lyömään vetoa ja antaa ymmärtää tienaavansa sieltäkin (tai itseironisesti vetojen menevän mönkään). Olut ja pihvi toisten samanlaisten seurassa maistuvat.

Pami Hekanaho kirjoitti...

:) Mää kovasti nautin näistä sun huomioista. Tuo Muistiin itselle on niin totta. Tuppaa unohtumaan (ja siksi Internet monesti väsyttää).

Mika kirjoitti...

Kiittävä kumarrus.

Lapsuudessa Ylen uutistenlukija kertoi puoli yhdeksältä, miten asiat olivat. Se oli holhoavaa ja yksinkertaistavaa mutta turvallista ja päälle helpompaa.

Sininen vai punainen pilleri?.