torstai 31. heinäkuuta 2008

490 grammaa mediaa

Ei Antti-Pekka Pietilän kirjassa varsinaisesti mitään uutta ollut, mutta hyvin entinen Ilta-Sanomien päätoimittaja kokoaa nippuun median ja etenkin lehdistön muuttuvan toimintaympäristön. Ennen pinnistettiin lehti kasaan deadlineen mennessä ja istuttiin muu aika krouvissa, nyt pitää puskea uutista tuutista koko ajan ehtimättä miettiä, pitääkö se paikkansa tai onko se tärkeä.

Pietilä myöntää, että media on eksyksissä kvartaalikatsausten ja klikkausmäärien laskemisen paineessa. Ja pian on kuljettu loppuun tie, jossa lukijoita kosiskellaan helpoilla viihdeaiheilla.

Ja [ainakin] nykytoimittajat kirjoittavat itseään lähellä olevista aiheista kuin juuri ne olisivat laajemminkin tärkeitä. Ja moni toimittaja ajaa jutuissaan omaa yhteiskunnallista agendaansa, pahimmissa tapauksissa henkilökohtaisia kaunojaan. Ja lehti voi yhtä aikaa nuoleskella Nyt-liitteellä nuorisoa ja Kuukausiliitteellä pidemmän tekstin ystäviä ja päälehdessä paheksua liitteessä ihannoimiaan asioita.

Tässä yhteydessä voi kiittää Amppareita, joiden uusi personointi mahdollistaa viihdeuutisten pudottamisen listalta. Kun vielä samat STT-jutut eivät mukana olisi niin monen lähteen kautta. Mutta tästä kattavammin Vierityspalkissa.

Silavareunus puuttuu

HS:lta kunnianhimoinen idea yrittää antaa tuuraajien tehdä Viiviä ja Wagneria piirtäjän sairausloman ajan. Harmi vain, ettei heistä ole siihen.

keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Oli kaunis kesäilta

Nollakuutonen olut oli juuri sopivan kokoinen ja rukiinen savulohipizza mitä piti vaikka aika öljyinen.

Ulkona kuuma kesäilta, vähiä vaatteita, kiireetöntä kulkua.

Suomalaisen löytöhyllyssä Käkelän et al Suomalaisten rynnäkkötykkien kohtalot viisitoista euroa. Epäröin, ujutin takaisin. Akateemisen toisessa kerroksessa militariaa silmänkantamattomiin. Urban guerilla warfarea selasin, vaan kovat kannet ja hinta sen mukaan.

Forumin kulmalla punainen valo, mutta mistä auto tulisi kun työ tien tukki. Vihreää odottamatta kuten muutkin.

Kampissa kadonnut valokuvausliike Benin ja Jerryn naapurista. Edempänä käytävällä musta peikko kulki eteensä tuijottaen ja repi kaksin käsin hiuspehkoaan. Avohoitoa, ajatus.

Soi: Honey B & T-bones: Bright lights, big city

tiistai 29. heinäkuuta 2008

sunnuntai 27. heinäkuuta 2008

Ultraviolettisäteilyä

Aurinkoa sitten tänäkin kesänä, järvi ja meri.

Viime käynnistä Lohjalla on aikaa kun kivisillan alitus on tällä välin vaihtunut maailmanluokan Autobahniin. Kolkkoudeltaan ainakin. Tehdas, harjumaisema, Tanhuhovin viitta, Kirkniemen ruostunut teollisuusraide, puusilta perille.

Kesäparatiisi. Nurmisählyä ja pingistä lukuun ottamattahellelauantai lapsilauma polski koko päivän, aikuiset tarkkailivat lepotuoleissaan välillä itse dippautuen. Ja yksi haki sopivia asetuksia täytesalamaan.

Vesi vie voimat. Pikku-ukko jaksoi omin jaloin autolta kotiin, neiti havahtui pienen puuron ja hampaidenpesun verran. Uni ei odotuttanut itselläkään.

Sunnuntailounaaksi perunoita ja purkki anjovista, sitten pyyhkeetheinäkuun viimeinen viikonloppu reppuun ja rantaan. Oikealla lapsekkaat, vasemmalla kuulemma kehokkaat, keskellä pölysi non-stop ultimate. Tuttuja tuossa ja tuolla ja lisää tuolta.

Valkosipulipatongit uuniin ja fetasalaatti pöytään, tai siis nykyään välimerellistyyppinenjuustosalaatti tai jotain. Nimisuoja, kai.

Teemalta tunnollisesti Anton Corbijn -dokumentti.

perjantai 25. heinäkuuta 2008

10.1.1979

Kouluun 8:ksi. Suomen tunnilla luettiin Kärpästen herraa. Voikan kaksoistunnilla lätkää Väiskillä, voitettiin 12-11, meillä minä, M, V ja P. Sieltä kamat kotiin ja hammaslääkäriin, jossa meni ruokatunti. Matikassa verrantoja. Hissassa I maailmansotaa. Ruotsissa tavallista löpinää, ei jaksanut. Päästiin kahdelta. Päivällä kotona, illalla leffassa. Oltiin M:n ja T:n kanssa eka M:llä missä tuhottiin litra Cokista, sitten Kino Helsingissä kattomassa Grease. TV:stä Perhe on pahin.

(Ruutublogin esiin kaivamaan innoitti Haisaappaat.)

torstai 24. heinäkuuta 2008

Ramona ja muut

Poissaolon jälkeen YouTubessa on taas lisää. Ainakin kunnes Tekijänoikeuspolizein nauloitetut saappaat taas potkaisevat oven sisään.

Agentsin Muistan kesän ja Ilonan Kesäpano, viimeinkin. Paul Oxley's Unitia, Kuosmasen Pieni sydän, Jallu Rantasen maali Englantia vastaan Olympiastadionilla 1985. Related videos vie yhä syvemmälle. Baccaran Granada. Baccaran? Minä vuonna se oli?


Ja mistä ohjelmasta tämä tanakka Ramona on ripattu?