Jäämistöjä seuloessa saattaa löytää kellastuneita kuolinilmoituksia ja jää miettimään, keitä niissä lukevat ihmiset ovat olleet ja miten säästäjäänsä liittyneet. Ehkä perilliseni jonain päivänä samalla tavoin pohtivat V:n muistokirjoitusta ja kuolinilmoitusta, jotka sunnuntain lehdestä saksin.
Lehmusten alla kahisee jo keltaisia lehtiä, mutta vielä saa sateelta suojaa.
Illalla nurmi, pallo ja jumpers for goalposts, kuten Ron Manager sanoisi. Se tunne, kun jalan osuma on kerrankin täydellinen ja pallo kaartaa sisäkierteisenä kaikkien yli juuri takatolppaa kohti ryntäävän pelaajan päähän, vaikka tenavahöntsässäkin. Luulen, että urheilun tästä puolesta voisi kirjoittaa enemmän.
Pieni mies paransi ennätystään vuorojaloin ja lunastin lupaukseni hakemalla vielä kaupasta pikkujätskin. Siskolle toki myös.
maanantai 31. elokuuta 2009
sunnuntai 30. elokuuta 2009
No sitä jalkapalloa
Ukraina-peli ei ollut kentällä eikä katsomossa Tanska-rupeaman veroinen, mutta kannatti silti lähteä. Vaikka toisella puolella istunut tuntematon kotivalmentaja jaksoikin hokea 92 minuuttia että laitaan, laitaan, pelatkaa laitaan. Tuli impulssi kääntyä, tarttua kaulukseen ja huutaa että MAALINTEKOPAIKAN VOI LUODA MYÖS LÄPISYÖTÖLLÄ KESKELTÄ.
Yhtä lyhyeksi jäänyttä palautusta maalivahdille ei ollut tarvetta muistella kun noin monta viimeistelyä hiipui huolimattomiin pallollisiin ratkaisuihin.
Kävellen kotiin.
Sekä Liverpool että Bayern näyttivät tänään voittaneen. Maalitkin löytyivät verkosta.
Aamulla oli kaduilla vielä yön sateen jättämiä lammikoita, mutta FIM-kentän taivaalla enää ohutta pilveä ja aurinkokin kurkki. Virallisen tunnin jälkeen vielä toinen samanmoinen epävirallisempaa Jäähallin takana.
Yhtä lyhyeksi jäänyttä palautusta maalivahdille ei ollut tarvetta muistella kun noin monta viimeistelyä hiipui huolimattomiin pallollisiin ratkaisuihin.
Kävellen kotiin.
Sekä Liverpool että Bayern näyttivät tänään voittaneen. Maalitkin löytyivät verkosta.
Aamulla oli kaduilla vielä yön sateen jättämiä lammikoita, mutta FIM-kentän taivaalla enää ohutta pilveä ja aurinkokin kurkki. Virallisen tunnin jälkeen vielä toinen samanmoinen epävirallisempaa Jäähallin takana.
perjantai 28. elokuuta 2009
Perjantain lainaus
Pikkukauppoja vältän koska ne ovat kalliita, niissä saa hitaan kierron takia huonoa tavaraa ja niissä on käyminen tuntuu tungettelulta. Samasta syystä en muuten pidä ravintolassa syömisestä. Jos mahdollista käytän mieluummin hampurilaispaikkoja tai työpaikkaruokaloita, joita sitten taas vaivaa valitettavasti likaisuus ja usein taustalla soiva Radio Nova.
- Saapasjalkaihminen
Tuttuja tuntoja.
- Saapasjalkaihminen
Tuttuja tuntoja.
Hietaniemenkatu
Mikander Oy, luki betoniautossa, jonka kuski hidasti hyvissä ajoin ennen kuin pysähtyi suojatien eteen ja viittoili jalankulkijat menemään ensin.
torstai 27. elokuuta 2009
Kohtaamisia
Hahmo penkoi kolmosen pysäkin vihreältä penkiltä valuvaa tavarakasaansa. Satunnainen ratikanodottelija sopivan etäisyyden päässä. Keltainen kadunpesuauto lähestyi kiskoja pitkin, huuhteli koroketta vesisuihkulla. Pysähtyi ennen hahmoa.
Kyllästyin odottamaan mitä seuraavaksi, jatkoin matkaa.
Parkissa jalkakäytävällä kulmittain risteyksen toisella puolella mustamaija, jossa virkamiehet vihervissä huomioliiveissään.
Kyllästyin odottamaan mitä seuraavaksi, jatkoin matkaa.
Parkissa jalkakäytävällä kulmittain risteyksen toisella puolella mustamaija, jossa virkamiehet vihervissä huomioliiveissään.
keskiviikko 26. elokuuta 2009
Sodan ensimmäinen uhri
All the military manuals follow basic principles - appear open, transparent and eager to help; never go in for a summary repression or direct control; nullify rather than conceal undesirable news; control emphasis rather than facts; balance bad news with good; and lie directly only when certain that the lie will not be found out during the course of the war.
- Phillip Knightley: The first casualty
Peräti mielenkiintoinen opus, jonka pääkohdat pitäisi kerrata aina ennen kuin käy lukemaan sotauutisia.
- Phillip Knightley: The first casualty
Peräti mielenkiintoinen opus, jonka pääkohdat pitäisi kerrata aina ennen kuin käy lukemaan sotauutisia.
Keskiviikon siteeraus
Salaisuuksia minulla ei tietääkseni ole. Tällä en tarkoita, että maallinen vaellukseni olisi ollut nuhteetonta, vaan että se on ollut tavanomaisen suttuista.
Kemppinen, merkintänsä kommenteissa.
Kemppinen, merkintänsä kommenteissa.
maanantai 24. elokuuta 2009
Pesumärät jalkakäytävät
Aamukävelyn tuoksut: lehmusten tahmea mesimahla, auringon kuumentama juuri pesty katu, loppukesän imeläksi maatuva vihreys.
Hautiksella traktorikolonna, hautiksen takana nuori syvänruskea orava tummanvihreällä nurmella.
Beachilla koiranuittajia. Torjuin hanhiparven maihinnousun, mutta ne saattoivat yrittää selkäni takana uudelleen. Seurasaarenselkään molskahti kalastavako vesilintu.
Merikannontien perinteikkäällä kahvilakaupalla kaksi miestä mustissa puvuissaan. Parkissa peräkkäin kaksi ruumisautoa. Vettä suihkuttava lakaisukone, jota väistin ovisyvennykseen.
Sibeliuspuiston sorsalampi syvissä varjoissa.
Miksi Taivallahden kasarmien piha on maalattu ruudulliseksi?
Zipikon edessä polkupyörä lastenistuimella.
Kuulokkeissa Hessun Kahvila #124.
Hautiksella traktorikolonna, hautiksen takana nuori syvänruskea orava tummanvihreällä nurmella.
Beachilla koiranuittajia. Torjuin hanhiparven maihinnousun, mutta ne saattoivat yrittää selkäni takana uudelleen. Seurasaarenselkään molskahti kalastavako vesilintu.
Merikannontien perinteikkäällä kahvilakaupalla kaksi miestä mustissa puvuissaan. Parkissa peräkkäin kaksi ruumisautoa. Vettä suihkuttava lakaisukone, jota väistin ovisyvennykseen.Sibeliuspuiston sorsalampi syvissä varjoissa.
Miksi Taivallahden kasarmien piha on maalattu ruudulliseksi?
Zipikon edessä polkupyörä lastenistuimella.
Kuulokkeissa Hessun Kahvila #124.
Pallopäivä
Sunnuntaiaamun taivas FIM-kentän yllä oli harmaa, mutta keli lämpimän kostea. Ympäristössä EM-valmisteluja. Virallisen osuuden jälkeen oli tilaa laukoa kunnes puhelin kutsui kotiin lounaalle.
Iltapäivävinkki vei Hesperian puistoon, jossa kisamaat esittäytyivät ja jakoivat pienille pelimiehille sälää. Ilmatäytelaitaisessa kaukalossa pääsi toki myös pelaamaan, ja isät vastaan pojat -höntsä eskaloitui kohta haasteotteluksi Tikkurilan junnuttaria vastaan. Tasaista oli, mutta keski-ikäiselle kovaa eikä tossukaan oikein pitänyt nurmella. Pojat saivat kehotuksen ottaa oppia tyttöjen pehmeistä haltuunotoista. Jaossa oli muuten myös vapaalippuja otteluihin, liekö vielä viikon mittaankin.
Päivän sinetöi Suomen voitto Tanskasta, ja Tinja-Riikka Korpela keräsi ansaitut kehut. Hyvätunnelmainen rupeama muutenkin, vähemmän örveltäjiä ja äijäilijöitä kuin miesten matseissa. Tää taiskin sitten olla meidän osalta tässä, murahti ääni riviä ylempää kun oli pelattu 12 minuuttia. Ai miten niin, hämmästyi toinen vieressä. No kun täällä ei näköjään myydä kaljaa, kaikui perustelu.
Iltapäivävinkki vei Hesperian puistoon, jossa kisamaat esittäytyivät ja jakoivat pienille pelimiehille sälää. Ilmatäytelaitaisessa kaukalossa pääsi toki myös pelaamaan, ja isät vastaan pojat -höntsä eskaloitui kohta haasteotteluksi Tikkurilan junnuttaria vastaan. Tasaista oli, mutta keski-ikäiselle kovaa eikä tossukaan oikein pitänyt nurmella. Pojat saivat kehotuksen ottaa oppia tyttöjen pehmeistä haltuunotoista. Jaossa oli muuten myös vapaalippuja otteluihin, liekö vielä viikon mittaankin.Päivän sinetöi Suomen voitto Tanskasta, ja Tinja-Riikka Korpela keräsi ansaitut kehut. Hyvätunnelmainen rupeama muutenkin, vähemmän örveltäjiä ja äijäilijöitä kuin miesten matseissa. Tää taiskin sitten olla meidän osalta tässä, murahti ääni riviä ylempää kun oli pelattu 12 minuuttia. Ai miten niin, hämmästyi toinen vieressä. No kun täällä ei näköjään myydä kaljaa, kaikui perustelu.
sunnuntai 23. elokuuta 2009
Luonnon kiertokulku
Kansainväliset pelimiehet tahkosivat matsia Väiskin isolla hiekalla, joten potkittiin perillisen kanssa kaukalonpäädyn kaltevalla nurmella. Pukukoppirakennuksen takana kolme kania puputti ruohoa ja livahti sitten äkkiä talon alle. Lauantaispatseeraajia, joku ulkoilutti kissaa narussa.
Perillinen poimi laukauksia ja hyökkäsi sitten vuorollaan, chippasi pallon kipeästi vastaantulevan maalivahdin nenään.
Samalla paino sydänalassa, käänsi päänsä mihin suuntaan vain. Tuota kenttää V kiersi samalla kun pomputteli vuorojaloin tuhansiaan. Tuossa keskellä törmäsi talvella aikuisen miehen kanssa kun pelit menivät limittäin, löi päänsä jäähän ja kyseli hangessa istuen, mitä tapahtui. V oli aina Harlamov, minä yleensä Maltsev. Tuossa laukoi minua kiekolla otsaan niin että haettiin lunta tyrehdyttämään verenvuotoa. Tuossa olleessa vanhassa kopissa sidottiin luistimennauhoja märän villan ja kylmän tupakansavun hajussa, isompien rehvakkaita juttuja kuunnellen. Tuolla nurmella jauhettiin pikkupelejä, tuossa pelattiin uusiksi 1982 kisojen matseja kun Italia pudotti Brasilian. Tien takana Krematorion puolella taas 1986. Tuolla kaltseilla laskettiin mäkeä, V:llä sininen pulkka metallisilatuin jalaksin. Siellä myös räjäytettiin Bismarck kiinareilla. Kentänlaidan hangesta kerättiin 1981 keväällä kymmeniä kiekkoja. Kremiksen lenkit joskus 1979, aamuisin ennen koulua. Tuohon maaliin lauottiin V:n ja E:n kanssa aamulla ennen ensimmäistä lukiopäivää ja istuskeltiin sitten auringonpaisteessa nurmella parantamassa maailmaa. Sammonkadun ja Väiskin kulmassa oli pikkukauppa, josta ostettiin Cokista. Tuossa hypättiin voikkatunnilla pituutta, tuossa lätkittiin koulun jälkeen pesistä.
Kansainvälisten lopetettua vielä hiekalle ja maaleihin. Pikku-ukko räpsäytti kaksi perättäistä rankkaria sisäterällä sivuverkkoon kuin Brehme 1990 MM-finaalissa.
Ymmärsin.
Miespolvet vaipuvat unholaan, kentälle juoksevat uudet pojat synnyttämään uusia muistoja.
Perillinen poimi laukauksia ja hyökkäsi sitten vuorollaan, chippasi pallon kipeästi vastaantulevan maalivahdin nenään.
Samalla paino sydänalassa, käänsi päänsä mihin suuntaan vain. Tuota kenttää V kiersi samalla kun pomputteli vuorojaloin tuhansiaan. Tuossa keskellä törmäsi talvella aikuisen miehen kanssa kun pelit menivät limittäin, löi päänsä jäähän ja kyseli hangessa istuen, mitä tapahtui. V oli aina Harlamov, minä yleensä Maltsev. Tuossa laukoi minua kiekolla otsaan niin että haettiin lunta tyrehdyttämään verenvuotoa. Tuossa olleessa vanhassa kopissa sidottiin luistimennauhoja märän villan ja kylmän tupakansavun hajussa, isompien rehvakkaita juttuja kuunnellen. Tuolla nurmella jauhettiin pikkupelejä, tuossa pelattiin uusiksi 1982 kisojen matseja kun Italia pudotti Brasilian. Tien takana Krematorion puolella taas 1986. Tuolla kaltseilla laskettiin mäkeä, V:llä sininen pulkka metallisilatuin jalaksin. Siellä myös räjäytettiin Bismarck kiinareilla. Kentänlaidan hangesta kerättiin 1981 keväällä kymmeniä kiekkoja. Kremiksen lenkit joskus 1979, aamuisin ennen koulua. Tuohon maaliin lauottiin V:n ja E:n kanssa aamulla ennen ensimmäistä lukiopäivää ja istuskeltiin sitten auringonpaisteessa nurmella parantamassa maailmaa. Sammonkadun ja Väiskin kulmassa oli pikkukauppa, josta ostettiin Cokista. Tuossa hypättiin voikkatunnilla pituutta, tuossa lätkittiin koulun jälkeen pesistä.
Kansainvälisten lopetettua vielä hiekalle ja maaleihin. Pikku-ukko räpsäytti kaksi perättäistä rankkaria sisäterällä sivuverkkoon kuin Brehme 1990 MM-finaalissa.
Ymmärsin.
Miespolvet vaipuvat unholaan, kentälle juoksevat uudet pojat synnyttämään uusia muistoja.
perjantai 21. elokuuta 2009
torstai 20. elokuuta 2009
Viesti vastaajassa
Soitatko kun kuulet viestin, on ikäviä uutisia V:stä, puhelimesta kuului.
Viimeisiin 15 vuoteen ei ollut pidetty isommin yhteyttä, mutta minuutti minuutilta muistojen lipas aukeni isommalle ja isommalle.
V juoksemassa kymppitonnia Ympyräpuistossa. V ja minä kansakoulussa aulajärjestäjinä, ostamassa Kulmakaupasta nallekarkkeja ja salmiakkijauhoa, kirjastossa lainaamassa Viisikoita ja Sivar Ahlrudeja, myymässä Kevätpörriäisiä, hakkaamassa koronaa Taiviksen puistossa. Pelaamassa lätkää tulipalopakkasessa suljetulla pimeällä Väiskillä (V:llä punaiset Titanit, Koho 221, punainen tuulitakki ja raidallinen pipo), pomputtelemassa enkkaa vuorojaloilla kun V noppaili Mitre Multiplexillään tuhansia ja minä Uhlsportillani paljon vähemmän, pelaamassa tennispallolla tossulätkää meidän pihalla. Ampumassa ilmapistoolilla olohuoneessa, paistamassa lättyjä keittiön kaasuhellalla. V lähdössä välillä fudistreeneihin, odottamassa aamulla Kulmassa, josta käveltiin yhdessä kouluun. V ja minä kirjoittamassa ruutuvihkoihin tarinoita huoneessani, kuuntelemassa Ziggy Stardustia, The Sweetiä, Status Quota, pyrkimässä oppariin ja lukioon, hakkaamassa aamuyöhön asti pöytälätkää, rakentamassa Airfixin koottavia, laskemassa mäkeä Väiskin kaltseilla, lähdössä ex tempore Poriin katsomaan Ässien ja IFK:n matsia, bongaamassa rekisterinumeroita, divarissa vaihtamassa Bustereita ja Korkkareita, kirkkaassa helleaamussa fillaroimassa Karkkilaan, Porvooseen tai Lohjalle, juomassa ensikännejä Vodka Limella, puhumassa tytöistä syysmyrskyisen Hietsun pimeydessä, ensi kertaa Holvarissa. V laukomassa kierteistä kulmaa suoraan maaliin yliopiston sarjassa, nousemassa ja lähtemässä Dommalla takaisin lukemaan tenttiin kun me muut vielä jäimme Alibin pöytään puhumaan sählystä, väitöstilaisuudessaan, sentterinä ensimmäisissä salibandymatseissa.
Pitää katsoa joskus tarkemmin vanhoista ruutuvihoista. Nyt ei pysty, silmiä polttaa ja kurkkua kuristaa.
Illalla jäätiin pikku-ukon kanssa vielä treenien jälkeen laukomaan. Minä olen vielä täällä potkaisemassa sisäkierteen ohi maalin. Haistamassa hiekkakentän pölyn ja vastaleikatun nurmen, tuntemassa iholla kesätuulen.
Elämä on niin saatanan lyhyt.
Viimeisiin 15 vuoteen ei ollut pidetty isommin yhteyttä, mutta minuutti minuutilta muistojen lipas aukeni isommalle ja isommalle.
V juoksemassa kymppitonnia Ympyräpuistossa. V ja minä kansakoulussa aulajärjestäjinä, ostamassa Kulmakaupasta nallekarkkeja ja salmiakkijauhoa, kirjastossa lainaamassa Viisikoita ja Sivar Ahlrudeja, myymässä Kevätpörriäisiä, hakkaamassa koronaa Taiviksen puistossa. Pelaamassa lätkää tulipalopakkasessa suljetulla pimeällä Väiskillä (V:llä punaiset Titanit, Koho 221, punainen tuulitakki ja raidallinen pipo), pomputtelemassa enkkaa vuorojaloilla kun V noppaili Mitre Multiplexillään tuhansia ja minä Uhlsportillani paljon vähemmän, pelaamassa tennispallolla tossulätkää meidän pihalla. Ampumassa ilmapistoolilla olohuoneessa, paistamassa lättyjä keittiön kaasuhellalla. V lähdössä välillä fudistreeneihin, odottamassa aamulla Kulmassa, josta käveltiin yhdessä kouluun. V ja minä kirjoittamassa ruutuvihkoihin tarinoita huoneessani, kuuntelemassa Ziggy Stardustia, The Sweetiä, Status Quota, pyrkimässä oppariin ja lukioon, hakkaamassa aamuyöhön asti pöytälätkää, rakentamassa Airfixin koottavia, laskemassa mäkeä Väiskin kaltseilla, lähdössä ex tempore Poriin katsomaan Ässien ja IFK:n matsia, bongaamassa rekisterinumeroita, divarissa vaihtamassa Bustereita ja Korkkareita, kirkkaassa helleaamussa fillaroimassa Karkkilaan, Porvooseen tai Lohjalle, juomassa ensikännejä Vodka Limella, puhumassa tytöistä syysmyrskyisen Hietsun pimeydessä, ensi kertaa Holvarissa. V laukomassa kierteistä kulmaa suoraan maaliin yliopiston sarjassa, nousemassa ja lähtemässä Dommalla takaisin lukemaan tenttiin kun me muut vielä jäimme Alibin pöytään puhumaan sählystä, väitöstilaisuudessaan, sentterinä ensimmäisissä salibandymatseissa.
Pitää katsoa joskus tarkemmin vanhoista ruutuvihoista. Nyt ei pysty, silmiä polttaa ja kurkkua kuristaa.
Illalla jäätiin pikku-ukon kanssa vielä treenien jälkeen laukomaan. Minä olen vielä täällä potkaisemassa sisäkierteen ohi maalin. Haistamassa hiekkakentän pölyn ja vastaleikatun nurmen, tuntemassa iholla kesätuulen.
Elämä on niin saatanan lyhyt.
tiistai 18. elokuuta 2009
Aamukierros
Sateli hiljakseen.
Hautiksella päristelivät siimoilla nurmikkoa. Rantaraitilla vähärasvaisia juoksijoita, joista kaksi sattui vastakkain, tervehti ja pysähtyi. Oli se etiopialainen melkonen työhevonen..., kuulin etääntyessäni.
Hietsussa hanhia, meressä eteni vakaasti harmaa pää. Taivalsaari. Kahvila Regatan mainos-Ladassa kahvipannu katolla.
Kuulokkeissa Markku Heikkinen ja kumppanit keskustelivat suomalaisesta korruptiosta. Kuivahko ja kovien faktojen vähyydessä viitteellinen rupeama, mutta taustoittava.
Maan tapa, todellakin.
Hautiksella päristelivät siimoilla nurmikkoa. Rantaraitilla vähärasvaisia juoksijoita, joista kaksi sattui vastakkain, tervehti ja pysähtyi. Oli se etiopialainen melkonen työhevonen..., kuulin etääntyessäni.
Hietsussa hanhia, meressä eteni vakaasti harmaa pää. Taivalsaari. Kahvila Regatan mainos-Ladassa kahvipannu katolla.
Kuulokkeissa Markku Heikkinen ja kumppanit keskustelivat suomalaisesta korruptiosta. Kuivahko ja kovien faktojen vähyydessä viitteellinen rupeama, mutta taustoittava.
Maan tapa, todellakin.
sunnuntai 16. elokuuta 2009
Musiikkia korville ja silmille
Ei siitä mihinkään pääse: jylisevä Hornet oli lauantaina Malmilla hienointa. Hyvänä kakkosena DC-6:n ja DC-3:n moottorien äänet, jotka jytisivät kuin puimakone uudempiin ja hienostuneempiin laitteisiin verrattuna. Ja kuutosen huolella toistellut flybyt, joissa kauniimman maailmanajan muotoilu pääsi esiin auringon kimmeltäessä kiillotetussa pinnassa.
Helikopterit, mikä ettei, ja maassa näytillä ollut kalusto. Vessojakin riitti. Ja lasten korvien varjelemisesta muistutettiin varmasti tarpeeksi taajaan.
Parhaat valokuvat olisi ilmeisesti saanut maksullisen alueen ulkopuolelta suotuisamman valon suunnasta, mutta se ei nyt ollut pääasia.
Alueella tungeksinut yleisö ei vaikuttanut vihreiden äänestäjiltä. Pikemminkin väeltä, joka pitää jääkiekosta, autoista ja moottoripyöristä, makkarasta ja oluesta.
Jonkin sortin pettymystä silti, odotuksiin ja lippujen hintoihin suhteutettuna. Huono näkyvyys maan pinnassa tapahtuviin asioihin, syömisten ja juomisten hinnat, pitkät jonot kaikkeen. Aihetta mietitään näemmä myös ilmailuväen foorumilla, jolta löytyy myös huikeita kuvia.
Hornetin pauhun hiipuessa lähti näköjään moni muukin. Kävelemällä edelliselle pysäkille mahtui viimeisten joukossa 75:een, joka matkalla keskustaan ohitti täytenä liki kaikki pysäkit hiljentämättä.
Kotimatkalla löytyi vielä futismatsi.
Helikopterit, mikä ettei, ja maassa näytillä ollut kalusto. Vessojakin riitti. Ja lasten korvien varjelemisesta muistutettiin varmasti tarpeeksi taajaan.Parhaat valokuvat olisi ilmeisesti saanut maksullisen alueen ulkopuolelta suotuisamman valon suunnasta, mutta se ei nyt ollut pääasia.
Alueella tungeksinut yleisö ei vaikuttanut vihreiden äänestäjiltä. Pikemminkin väeltä, joka pitää jääkiekosta, autoista ja moottoripyöristä, makkarasta ja oluesta.
Jonkin sortin pettymystä silti, odotuksiin ja lippujen hintoihin suhteutettuna. Huono näkyvyys maan pinnassa tapahtuviin asioihin, syömisten ja juomisten hinnat, pitkät jonot kaikkeen. Aihetta mietitään näemmä myös ilmailuväen foorumilla, jolta löytyy myös huikeita kuvia.Hornetin pauhun hiipuessa lähti näköjään moni muukin. Kävelemällä edelliselle pysäkille mahtui viimeisten joukossa 75:een, joka matkalla keskustaan ohitti täytenä liki kaikki pysäkit hiljentämättä.
Kotimatkalla löytyi vielä futismatsi.
perjantai 14. elokuuta 2009
Tahmea katu
Lehmusten keskikesän tuoksu on poissa, tilalla se imelän paksu läikkyneen kotiviinin aromi.
Lehmusten alla tuntee jotain pienenpientä pirskovan iholle, kenkä tarttuu tahmeaan asvalttiin ja irtoaa rasahtaen.
Lehmusten alle pysäköidyn auton pellit ovat saaneet mattapinnan.
Mesikaste, kirvojen uloste.
Lehmusten alla tuntee jotain pienenpientä pirskovan iholle, kenkä tarttuu tahmeaan asvalttiin ja irtoaa rasahtaen.
Lehmusten alle pysäköidyn auton pellit ovat saaneet mattapinnan.
Mesikaste, kirvojen uloste.
keskiviikko 12. elokuuta 2009
Pikkuhöntsää
Sinä teit isi pelissä hienon Zidane-käännöksen, mumisi vielä sängystään pikku-ukko, jonka jo luulin nukahtaneen.
Ei se oikeasti ihan puhdas ollut, mutta vähemmästäkin myhäilisi.
Kaksi laidalta mukaan tarjoutunutta vahvistusta eivät olleet isoja kooltaan, mutta pallokosketus Crocsit jalassakin ilmeisen pehmeä. Kun lähtiessä ilmeni kaksikon olleen Barcelonasta ja treenanneen Espanyolin jalkapallokoulussa, tunsivat paikallisetkin itsensä hetken aikaa tärkeämmiksi.
Keski-ikäisen jaloissa alkaa jokailtainen pikkuhöntsä painaa. Tänään isät palautuivat katsomon puolella pienten kiskoessa pelipaidat ylle.
Ei se oikeasti ihan puhdas ollut, mutta vähemmästäkin myhäilisi.
Kaksi laidalta mukaan tarjoutunutta vahvistusta eivät olleet isoja kooltaan, mutta pallokosketus Crocsit jalassakin ilmeisen pehmeä. Kun lähtiessä ilmeni kaksikon olleen Barcelonasta ja treenanneen Espanyolin jalkapallokoulussa, tunsivat paikallisetkin itsensä hetken aikaa tärkeämmiksi.
Keski-ikäisen jaloissa alkaa jokailtainen pikkuhöntsä painaa. Tänään isät palautuivat katsomon puolella pienten kiskoessa pelipaidat ylle.
tiistai 11. elokuuta 2009
Lasi olutta ja hyvä asento
Tunnettujen tekijoiden uutuus Autolounas huoltamon tapaan lie meidän keski-ikäisten miesten ja vähän muidenkin parissa takuumenestys.
Ja vielä The Fourth Checkraisekin. Olin jo kaivannut.
Pahoittelen näiden kenties erihenkisten mainitsemisesta samassa merkinnässä mahdollisesti koituvaa mielipahaa. Dolus directus.
Ja vielä The Fourth Checkraisekin. Olin jo kaivannut.
Pahoittelen näiden kenties erihenkisten mainitsemisesta samassa merkinnässä mahdollisesti koituvaa mielipahaa. Dolus directus.
Welhon kaapelimodeemi rikki
Voi olla, että kymmenmegaisena ostettu nettiyhteys oli vähitellen hidastunut jo pidempäänkin.
Heinäkuun alussa sisääntuleva data liikkui jo häiritsevän hitaasti kun YouTube-videoiden katsominenkaan ei enää tahtonut onnistua. Samaan aikaan kuitenkin ulospäin tuntui lähtevän normaalisti. Ehkä joku talossa warettaa koko ajan täysillä, arveli joku ihmettelyyni.
Jospa ongelma maakunnista palattua olisi poissa, arvelin, mutta ei ollut, vaan pahempi. Nyt kaapelimodeemi löysi pitkällä hakemisella yhteyden verkkoon ja kaikki asianmukaiset valot paloivat, mutta edes kohtuukokoinen nettisivu ei suostunut latautumaan loppuun.
Laite reppuun ja Sanomatalolle, jossa kymmenen minuutin odotuksella pääsi tiskille. Welho sen takana kuunteli oireet, otti modeemin ja pahoitteli, että menee hetki. Palasi sitten uuden laitteen kanssa ja vahvisti, että rikki oli, ei yltänyt kunnolla verkkoon saakka täälläkään.
Nyt tuntuu taas data liikkuvan sellaista vauhtia, että menee kampaus sekaisin.
(Otsikon yritin muotoilla sellaiseksi, että mahdollinen vastaavaa ongelmaa googlettava löytäisi perille.)
Heinäkuun alussa sisääntuleva data liikkui jo häiritsevän hitaasti kun YouTube-videoiden katsominenkaan ei enää tahtonut onnistua. Samaan aikaan kuitenkin ulospäin tuntui lähtevän normaalisti. Ehkä joku talossa warettaa koko ajan täysillä, arveli joku ihmettelyyni.
Jospa ongelma maakunnista palattua olisi poissa, arvelin, mutta ei ollut, vaan pahempi. Nyt kaapelimodeemi löysi pitkällä hakemisella yhteyden verkkoon ja kaikki asianmukaiset valot paloivat, mutta edes kohtuukokoinen nettisivu ei suostunut latautumaan loppuun.
Laite reppuun ja Sanomatalolle, jossa kymmenen minuutin odotuksella pääsi tiskille. Welho sen takana kuunteli oireet, otti modeemin ja pahoitteli, että menee hetki. Palasi sitten uuden laitteen kanssa ja vahvisti, että rikki oli, ei yltänyt kunnolla verkkoon saakka täälläkään.
Nyt tuntuu taas data liikkuvan sellaista vauhtia, että menee kampaus sekaisin.
(Otsikon yritin muotoilla sellaiseksi, että mahdollinen vastaavaa ongelmaa googlettava löytäisi perille.)
Pitkät jäähyväiset
Viimeisenä päivänä piti uida aina vain uusi kierros lämpöisessä Keiteleessä. Lillua välillä jalat pohjassa, veden pinta ylähuulen ja nenän välissä, tuntea järven tuoksu ihan siinä. Tummanvihreät metsät ympärillä, sininen taivas ja pilvet yllä, vielä kerran.
Kuumaa kangasrinnettä autolle noustessa rapisi paljaista jaloista enin hiekka, viimeiset rapsittiin ovitaskun lumiharjalla. Alle jääneet uikkarit kastelivat shortsitkin, mutta Salessa kukaan ei tuijottanut.
Viimeisenä iltana talonväen kanssa Eastwood-elokuva ja pakastimesta pari kierrosta Jägermeisteria. Aikaisin yläkertaan levolle, paitsi minä, joka surffailin vielä pimeässä unisten tuhinoiden keskellä.
Lounaan jälkeen silmin järveä, peltoa ja metsää varastoon, sitten lähdettiin. Mieluusti olisi vielä jääty.
Hikinen helteinen nelostie.
Ei voinut olla sattumaa, että Nylon Beat alkoi SuomiPopilla Syyttömän samalla hetkellä kun ensimmäinen spåra näkyi Hämiksellä. Helsinki toivotti poikansa tervetulleeksi kotiin.
Kuumaa kangasrinnettä autolle noustessa rapisi paljaista jaloista enin hiekka, viimeiset rapsittiin ovitaskun lumiharjalla. Alle jääneet uikkarit kastelivat shortsitkin, mutta Salessa kukaan ei tuijottanut.
Viimeisenä iltana talonväen kanssa Eastwood-elokuva ja pakastimesta pari kierrosta Jägermeisteria. Aikaisin yläkertaan levolle, paitsi minä, joka surffailin vielä pimeässä unisten tuhinoiden keskellä.
Lounaan jälkeen silmin järveä, peltoa ja metsää varastoon, sitten lähdettiin. Mieluusti olisi vielä jääty.
Hikinen helteinen nelostie.
Ei voinut olla sattumaa, että Nylon Beat alkoi SuomiPopilla Syyttömän samalla hetkellä kun ensimmäinen spåra näkyi Hämiksellä. Helsinki toivotti poikansa tervetulleeksi kotiin.
perjantai 7. elokuuta 2009
Päivänpaistetta
Semmoinen ärsyttää kun herää keskellä yötä eikä saakaan heti unta.
Taivaanranta punersi, muttei vielä juuri vaalennut. Avoimesta ikkunasta hevosten hirnuntaa ja jonkin ison hyönteisen pörinää. Piti kuunnella tovi sotatraumapodcastia ennen kuin Nukkumatti palasi.
Heinäkuu on ollut [jossain] viileä, luki jossain. Mitä ihmettä? Minusta kun tuntuu kuin olisin elänyt viime viikot silkkaa lämpöä ja aurinkoa. Jokin satunnainen sateenropsaus jossain.
Ehkä se on sitä etelän mediaa, kuten täällä vakiintuneesti sanotaan.
Kieltämättä sattui silmiin Teksti-TV:n eilinen Madonna ruuhkautti keskustan. Helsinkiä siinä kai tarkoitettiin.
Taivaanranta punersi, muttei vielä juuri vaalennut. Avoimesta ikkunasta hevosten hirnuntaa ja jonkin ison hyönteisen pörinää. Piti kuunnella tovi sotatraumapodcastia ennen kuin Nukkumatti palasi.
Heinäkuu on ollut [jossain] viileä, luki jossain. Mitä ihmettä? Minusta kun tuntuu kuin olisin elänyt viime viikot silkkaa lämpöä ja aurinkoa. Jokin satunnainen sateenropsaus jossain.
Ehkä se on sitä etelän mediaa, kuten täällä vakiintuneesti sanotaan.
Kieltämättä sattui silmiin Teksti-TV:n eilinen Madonna ruuhkautti keskustan. Helsinkiä siinä kai tarkoitettiin.
torstai 6. elokuuta 2009
Kesäilta Keiteleellä
Meri on suuri kylmä ja tuulinen ja veneily vähän so-so, mutta tällä tavalla, kyllä.
Peilityyni Ala-Keitele ja siniseltä taivaalta kuumasti helottava aurinko. Puuveneen lakka oli tuoksuvinaan nenään, pinta tuntui sileältä sormiin. Perässä siimat katosivat veteen, moottori murisi hiljakseen.
Pikku-ukko ohjasi keskittyneesti, oppi vähitellen oikaisemaan pehmeämmin.
Selällä valkeita veneitä, tuohon suuntaan Äänekoskelle ja tuonne päin Viitasaarelle. Jyrkkiä tumman havuisia rantoja, piilossa puiden takana tiloja ja mökkejä.
Järviradio soitti sopivan varmoja läpituttuja iskelmiä.
Paluu 19 solmun kiireellä, moottori kiivastui ja kokka kohosi ylös. Perässä ilmavirta ravisti Suomen lippua taustanaan vanavesi.
Saunan jälkeen muurikkalettuja.
Peilityyni Ala-Keitele ja siniseltä taivaalta kuumasti helottava aurinko. Puuveneen lakka oli tuoksuvinaan nenään, pinta tuntui sileältä sormiin. Perässä siimat katosivat veteen, moottori murisi hiljakseen.
Pikku-ukko ohjasi keskittyneesti, oppi vähitellen oikaisemaan pehmeämmin.Selällä valkeita veneitä, tuohon suuntaan Äänekoskelle ja tuonne päin Viitasaarelle. Jyrkkiä tumman havuisia rantoja, piilossa puiden takana tiloja ja mökkejä.
Järviradio soitti sopivan varmoja läpituttuja iskelmiä.
Paluu 19 solmun kiireellä, moottori kiivastui ja kokka kohosi ylös. Perässä ilmavirta ravisti Suomen lippua taustanaan vanavesi.
Saunan jälkeen muurikkalettuja.
keskiviikko 5. elokuuta 2009
maanantai 3. elokuuta 2009
Maanantain lainaus
Kun sauna kerran syttyi tuleen, Mikolle tärkeintä ei ollut ryhtyä sammutustöihin vaan saada kamera heti käyntiin! Näin toimii täysiverinen elokuvamies.
- Panu Rajalan Päiväkirjaa
Vaikka olen anekdootin toki ennenkin lukenut.
(Onhan tänään maanantai?)
- Panu Rajalan Päiväkirjaa
Vaikka olen anekdootin toki ennenkin lukenut.
(Onhan tänään maanantai?)
Yläkerran ikkunasta
Lasit helisivät ja lattia tärisi kun juna jyrisi puiden takana ohi. Kaksi dieselveturia, kertoivat silminnäkijät sittemmin. Jos tietäisi jotain aikatauluista, kävisi kameran kanssa väijymässä. Eilen oli vain autiot mutta kiiltävät kiskot ja propsipinoja.
Orava juoksi aitansyrjää ylös, kaksi harakkaa kylpi sadevesitynnyrissä.
Aurinko paistaa, kirjoitustyö etenee.
Orava juoksi aitansyrjää ylös, kaksi harakkaa kylpi sadevesitynnyrissä.
Aurinko paistaa, kirjoitustyö etenee.
sunnuntai 2. elokuuta 2009
Kesäelämys
Naamaa myöten lämpöisessä järvessä.
Ympärillä tummanvihreä metsä, pieni pätkä kellertävää peltoa. Ihan vierellä taivasta tavoittelemassa iltavalon oransseiksi lämmittämät männyt taustanaan sininen taivas. Tuulenvireessä kieppuvat koivujen lehdet. Vedessä välkkyvä auringon kilo.
Hiljaisuus, lintujen huudot.
Tunne, että tässä se nyt on, maisemista paras.
Ei tulisi Matti Klingen tasoista kaupunkilaista.
Ympärillä tummanvihreä metsä, pieni pätkä kellertävää peltoa. Ihan vierellä taivasta tavoittelemassa iltavalon oransseiksi lämmittämät männyt taustanaan sininen taivas. Tuulenvireessä kieppuvat koivujen lehdet. Vedessä välkkyvä auringon kilo.
Hiljaisuus, lintujen huudot.
Tunne, että tässä se nyt on, maisemista paras.
Ei tulisi Matti Klingen tasoista kaupunkilaista.
lauantai 1. elokuuta 2009
Kulmia
Uusi komentaja peri motivoituneen armeijan, luki täkäläisen lehden otsikossa. Huomaa, ettei olla Helsingissä.
Sitten oli rallia ja että budjettiesitys ei maakuntaan mahtavia lupaa.
Mutta vanhan talon hyllyistä löytyneet paksut kuvateokset ennenvanhaisesta Suomesta olivat hienoa nähtävää. Ruskeasävyisiä otoksia ja nuoren kansakunnan ylpeydenaiheita. Imatrankoski, uutuuttaan kiiltävät Sunilan sellutehtaat, Paimion parantola ja Postitalo. Vanha Puijon torni Kuopion ulkopuolella, lähialueille (Töölö) kasvava Helsinki. Pannukaupalla kahvia himoitsevat eksoottiset lappalaiset, naiskauneus. Irma Seikkulan silmät, Sirkka Salonen.
Aina vain toistuvat maamies ja tukkijätkä. Pellossa ja metsässä oli Suomen tulevaisuus.
Sitten oli rallia ja että budjettiesitys ei maakuntaan mahtavia lupaa.
Mutta vanhan talon hyllyistä löytyneet paksut kuvateokset ennenvanhaisesta Suomesta olivat hienoa nähtävää. Ruskeasävyisiä otoksia ja nuoren kansakunnan ylpeydenaiheita. Imatrankoski, uutuuttaan kiiltävät Sunilan sellutehtaat, Paimion parantola ja Postitalo. Vanha Puijon torni Kuopion ulkopuolella, lähialueille (Töölö) kasvava Helsinki. Pannukaupalla kahvia himoitsevat eksoottiset lappalaiset, naiskauneus. Irma Seikkulan silmät, Sirkka Salonen.
Aina vain toistuvat maamies ja tukkijätkä. Pellossa ja metsässä oli Suomen tulevaisuus.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
