Viima viilteli Merituulentien pysäkkiä, mutta pitkiä kalsareita myöten asianmukaisesti pukeutuneena saattoi keinua kannoillaan ja ajatella omiaan.
Puheista päätellen teinikaksikko oli menossa jonkinlaiselle rap-keikalle. En ollut tiennyt, että sanaa lol käytetään nykyaikaisessa puhekielessä. "Mä tunnen sen semisti" oli odotettavissa.
Bussissa käsittämättömän sanavalmis kvartetti, jota kuunnellessa oli vaikeaa pitää naama peruslukemilla. Kuulematta olisin väittänyt, että tuollaiseen ilotulitukseen vaaditaan amerikkalainen käsikirjoittajatiimi ja hyvin harjoitelleet näyttelijät. Bussista noustaessa jokainen näytti olevan vähintään 195.
Kaljamaltaiden etsiminen K-kaupasta vei vartin, mutta kun en kysy henkilökunnalta niin en kysy. Lappu hyllynreunassa paljasti lopulta, ja käden työntäminen tyhjään väliin kyynärpäätä myöten toi ilmoille kaksi pussia.
Tunjets?, kysyi turkiksiin pukeutunut rouvasihminen ja näytti tonnikalapurkkia. Tonno, tunafish, tonfisk, atun, ehdotin. Tunjets?, rouva kysyi uudelleen. Da, tunjets, vakuutin nyökkäillen, sanojen samankuuloisuuteen luottaen. Nuorempi ja nätimpi rouvasihminen taaempana vakuutti samaa ja näytti seuralaisensa puolesta aavistuksen nololta.
Vielä vaalea Velko, jonka unohtaisin illalla juoda.
Solassa Pressan ja toimistotalon välissä tuuli nousi nopeuksiin, jotka jäärouheella terästettyinä sattuivat kasvoihin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."
"Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
kemts.freehostia.com/1900-alku.htm
Lähetä kommentti