torstai 6. lokakuuta 2011

Konfrontaatio kadulla

Äänekäs keskustelu herätti huomioni matkalla kulman kauppaan.

Maastomallin farmari-Volvo pysäytettynä puoliksi jalkakäytävälle, hätävilkut päällä.  Keski-ikäinen herrasmies ulko-ovella. Polkupyöränsä puoleen kumartunut nainen.

Ei tänne meinaa mahtua sekaan kun te ajatte miten sattuu, kohosi naisääni. Mihin sitten pitäisi auto laittaa kun tuo muuttotavaroita, kysyi miesääni. Hankkisit polkupyörän, siihen naisääni.

Olisin voinut tuoda keskusteluun yhden tason lisää kysymällä, miksi te pyöräilijät täällä päin ajelette jatkuvasti jalkakäytävillä ja päin punaisia.

Jatkoin pysähtymättä.

(Jatkoksi uutislinkki hiljaisista tappajistamme.)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

täysin äänetön polkupyörä on erinäisiä kertoja suhahtanut villapaitaa hipoen ohitseni kuin ohjus. sisälleni on kyllä jo vuosien kokemuksella kasvanut hälytyskello, joka varoittaa tekemästä äkkinäisiä liikkeitä jalkakäytävällä. giljotiinipyörä voi iskeä koska tahansa.

ehkä jalankulkijat ovat pyöräilijöiden mielestä jo sukupuuttoon kuollut liikuntaryhmä, ja jalkakäytävät ovat siten vapautuneet uusiokäyttöön.

ehkä pyöräilijät ovat unohtaneet se pikkuseikan, että kaupunkilaiseen elämänmuotoon kuuluu vapaus kävellä, olipa sitten määrätietoisesti matkalla paikasta toiseen tai vain kuljeskelemassa. kävelijän on voitava olla vanhus tai vammainen tai jopa tilapäisesti hajamielinen vaikkapa koskettavan musiikkielämyksen jäljiltä. erityisen uhanalaisia ovat lapset ja koirat, jotka eivät älyä kulkea täydellisesti ennakoitua, viivasuoraa linjaa tasatahtia eteenpäin.

autoilijat käyttävät äänimerkkiä, kun joku on edessä. jos yksi sadasta pyöräilijästä soittaa kelloa, se tapahtuu silloin kun jalankulkijan housunlahje on jo pinnojen välissä.

Mika kirjoitti...

Erittäin hyvin sanottu.

Samalla tavalla kuin ylinopeutta autoileva leikkaa muilta turvamarginaalit. Inhimillisessä toiminnassa niitäkin tarvitaan kun jalankulkija horjahtaa tai se pappa puskee pihasta maantielle väärällä hetkellä.

Etusormi pystyssä lisäisin vielä, että jalkakäytävä ei ole aikuisen pyöräilijän paikka vaikka kello soisi kuinka.