Kevätlukukauden aloitusaamu ja arki taas.
Ulkona lumisen maiseman vaimennetut äänet. Ajoradalla autot luistelivat huojuen. Tulehan jo, lastenvaunuja työntävä nainen huikkasi iloisesti avaruuspukuiselle tenavalle, joka hyppäsi hihkuen mahalleen kadunkulman lumikasaan.
Siinä, missä silloin joskus lukivat Cinema ja SAUNA - BAD, oli kiinteistöpalvelun uudenkarhea auto kurvattu kiireessä jalkakäytävälle poikittain. Kaksi hahmoa uudenkarheissa kiinteistöpalvelun haalareissaan raaputteli kiireisesti lunta kasoiksi uudenkarheilla lumilapioillaan.
Epäilemättä listan seuraava kiinteistö jossain päin Helsinkiä odotti jo.
Silloin joskus oli näillä taloilla omat talonmiehet, jotka lapioivat, harjasivat, kilkuttivat irti jäät. Meidän asui pohjakerroksen pihanpuoleisessa huoneistossa, ärähti joskus ikkunasta, jonka ruutuun pihalätkän tennispallo juuri oli kumahtanut.
Nykyään ei ehtisi talonmies Pikkarainen vaihtaa kuulumisia Pekan ja Pätkän kanssa. Tehokkuuden lisääntyminen ei silti ole vain paha asia.
Palatessa jääkiteet rapsahtelivat törmätessään poskensyrjään.
maanantai 9. tammikuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti