Kun olisi sata aihetta kirjoittaa muttei ehdi. Julkaistakoon silloin välipalaksi yksi suosikkikohtaus yhdestä suosikkisarjastani.
Käsittääkseni teksti on hyvä, ja näyttelijät tekevät siitä tuplahyvän. Äänenpainot!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
ihana adam. kiitos!
sarjassa punoutuvat yhteen ja lomittain mitä arkisin arki ja mitä epätodennäköisin epätodellisuus. kaikkea ryydittää vähintäänkin omalaatuinen, ajoittain hyvinkin musta huumori.
ja tuo videoklippi osoittaa miten cicelyssä käsitellään ongelmia, esimerkiksi yhteiskunnan sääntöjen koettelemista ja niiden ulkopuolelle asettumista. tämä tehdään kuitenkin hyväntuulisesti, pilke silmäkulmassa, ei koskaan makaaberisti.
ja kirsikkana kakussa: ihana chris, paikallisradioaaltojen täyte, joka siteeraa sujuvasti paitsi jack londonia, myös hegeliä, kierkegaardia, kantia ja nietzscheä, kuitenkin itsestäänselvyyksiä ja osoittelevuutta kartellen.
niin kuin olen tainnut sinulle jo kertoa, joka ikinen kerta sarjan viimeiset viisi minuuttia luhistavat minut totaalisesti:
(pahoittelen klipin huonoa laatua)
http://www.youtube.com/watch?v=YRlaZ5zBDjA
Sanoi Chris:
"There's a dark side to each and every human soul. We wish we were Obi-Wan Kenobi, and for the most part we are, but there's a little Darth Vadar in all of us. Thing is, this ain't no either or proposition. We're talking about dialectics, the good and the bad merging into us. You can run but you can't hide. My experience? Face the darkness, stare it down. Own it. As brother Nietzsche said, being human is a complicated gig. Give that old dark night of the soul a hug! Howl the eternal yes!"
Lähetä kommentti