Raidin dystopiassa tuskissaan vaikeroivat köyhät viruvat sairaalan nuhruisilla käytävillä ja poliisit hikoilevat ahtaissa tilapäistiloissa. Köyhä yrittää soittaa ambulanssia puolison otettua yliannoksen unilääkettä, mutta yksityisellä puolella kysytään ensimmäiseksi vakuutusta tai luottokortin numeroa, julkisella taas kaikki linjat ovat varattuja ja automaatti neuvoo yrittämään myöhemmin uudelleen.
Samaan aikaan miljonääri-Hallvik ja korruptoituneet korkeat virkamiehet istuvat nahkanojatuoleissaan armanjakkia siemailemassa tai Jaguarin takapenkillä matkalla liikeneuvotteluihin.
Nokian tuho on hiukan laimentanut Espoon Erityistalousalue -visiota, mutta esimerkiksi länsinaapurimme innokkuutta jättää sosiaalinen asuminen Helsingin ja Vantaan huoleksi voitaneen pitää saman ajattelun yhtenä ulottuvuutena.
Raidissa hyvyys löytyy vähäosaisten keskinäisestä solidaarisuudesta aina rosvoja ja poliiseja myöten, ajattelin, mutta toisaalta. Se köyhienkin keskinäinen lämpö saattaa tosipaikassa käydä aika vähiin kun tilanne oikein kiristyy.
Ehkä osuvampaa olisi miettiä solidaarisuuden ulottuvuuden kapenemista yhä pienempiin ryhmiin. Ehkä yhteiskunnan tai valtion sijasta kohta ollaan lojaaleja enää perheelle, suvulle, omalle kaveriporukalle tai mikä kenellekin se oma joukko onkaan. Väittävät eräissä eteläisemmissä maissa niin olleen tähänkin saakka.
3 kommenttia:
mika
hetkittäin oireilee huono omatunto siitä, että ei ehdi lukea kaikkia hyviä dekkareita. haavojen paikkailuun sopivat vaikkapa nykänen ja ropponen. kumpikin kuvaa pikemminkin yhteiskunnan kuin yksilön kieroutuneisuutta eli linja hakeutuu lievästi matti yrjänä joensuun viitoittamaan suuntaan. nykäsessä pidän varsinkin siitä, että hän keskittyy ruotimaan helsingin alamaailman lainalaisuuksia. nykäs-ropposissa yleensäkin olennaista on se, kuka hämää ketä erehdysten virittämässä verkossa. olennaista sekin, että viimeisen rivin jälkeenkään ei voi olla ihan varma, kenen petos oli pahin tai voittivatko edes ne, jotka jäivät henkiin.
meri
Raid..
Niinpä :)
Kettutyttöspesiaali..
Senhän näkee Kallion kirkon mäessä...minkä Tarzan viidakossa.. :)
Jotkut uskoo ihmeisiin. Toiset vahvaan valuuttaan...
Halu tulee ja menee mutta ruokahalu on ikuinen.
Meikäläisessä ei oo muuta jäykkää ku käytös.
Elämä oli se hauska juttu joka sattu matkalla kalmistoon.
Jos ei paskoja jätkiä olis niin ei tapahtuis mitään....paskaa.
Toivotatko onnen . En nyt sentään. Mutta otan osaa. Ihmisellä ei oo liikaa ystäviä.
Voiko poliisiin luottaa. Siinä missä rosvoihinkin.
Ooksä tosissa ton naisen kanssa? On me nusastu. Mä oon sen manageri. Enne sanottiin poikystäväks :)
Ylivoimaisesti paras dekkari huikeine näyttelijöineen josta muutama jo ikävä kyllä manan mailla.
Niinpä...
Klassikko on katsottava säännöllisesti aina uudelleen. Samoin elokuva. Molemmat DVD:llä, ja taitavat löytyä myös Netflixistä.
Lähetä kommentti