Luottamus hyvä, kontrolli parempi, sanoi joku. Sopisi vaikkapa Feliks Dzerzhinskin suuhun.
Suodaan lähtökohdaksi syyttömyysolettama päivän otsikoihin nousseelle lelusalakuljettajallekin mutta yleisempiä kysymyksiä tapaus saa miettimään.
Mitkä ovat ihan oikeankaan median mahdollisuudet ja ennen kaikkea innokkuus tarkistaa faktoja kun tarina tuntuu tarpeeksi mieluisalta?
Luulen, että yksi pahin tapa loukata epäluuloista suomalaista on voittaa hänen luottamuksensa hyvän asian nimissä ja olla sitten kuitenkin huijari. Mutta ehkä se koskee vain epäluuloisia suomalaisia. Oikein ihanteellinen ihminen haluaa varmaankin periaatteesta edelleenkin luottaa.
Ja joku voisi ajatella, että pohjimmaisen motivaation tuo lopulta kuitenkin tyydytys omasta anteliaisuudesta. Sen kannaltahan on vailla merkitystä, meneekö lahjoitus hädänalaisille vai huijareille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti