keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Pomputteluenkka

Pari mukavaa kaksinkamppailuotosta kaveruksista. Sitten alkoi taas tihuuttaa ja oli aika pakata sääsuojaamaton takaisin reppuun.

Vielä hetki pituushyppyä ennen kuin pelimiehet malttoivatvastahyokkays kotimatkalle.

Sen verran hyyti ytimiin, että muki kuumaa teetä oli paikallaan.

Hyllystä Leijat Helsingin yllä. Oli taas aika.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Monasti suisiteltu kirja enkä vieläkään ole saanut aikaiseksi.

Mika kirjoitti...

Maailman paras kirja, ei sen kummempaa. Minusta.