Ei helpottanut enää iltapäivän kävely. Päättyi mahallaanmakuuseen puistonpenkillä ja laahustamiseen häntä koipien välissä takaisin olohuoneen matolle.
Ainoa asento, jossa ei juuri sattunut, oli mahallaan ylävartalo koholla. Iltayöstä sattui siinäkin. Kahden Buranan ja kahden Panacodin jälkeenkin vain kiemurtelua ja ähkimistä, joka kuulemma kuului makkariin asti.
Jostain laskeutui helpottava horros.
Havahtuminen kun lapset hipsivät aamulla olkkariin ja avasivat TV:n.
Kivut melkein poissa. Varovasti kyljelleen ja toisellekin. Ristiselkää juilii eikä toinen jalka ole ihan voimissaan, mutta josko tämä tästä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti