Ovikello soi kling-kling. Ääni lähti mekaanisesta laitteesta, sellaisesta jossa rapun puolella oli edestakaisin kääntyvä sormilevy ja tampuurin puolella pullea kello-osa, mutta vain jos kuori oli ruuvattu oikealle etäisyydelle, ei liian kireälle, jolloin kirkas helähdys muuttui tylpäksi surinaksi, eikä liian löysälle, jolloin se putosi lattialle ja kieri naulakon alle.
- Arne Nevanlinna
Kyllä. Ovikellon säätäminen oli tarkkaa hommaa.
maanantai 4. toukokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti