Kirkkoon ajeltiin mutkaisia teitä puoli tuntia, vaikka samassa pitäjässä. Isossa. Aurinko helotti taivaalta, joku istui vapun jäljiltä pellonreunassa juomassa olutta. Kapean sillan molemmin puolin aukeni järvimaisema, jäitäkin vielä. My only one, lauloi Häkkinen auton radiossa.Hääkirkossa penkkien kolina kaikui niin kuin aina, vieraista nuorin piti oman esityksensä niin kuin he aina. Kosken rannalla maljat, pöytiin löytäminen ja lasten vahtiminen niin kuin aina. Etenkin kotikalja ja sipulisilli ylensivät mielen. Niin ei käy aina.
Varjojen pidetessä pidot paranevat, nuori väki alkaa viihtyä tiskillä ja vanhukset sekä lapsiperheet hyvästelevät. Jos sä lipun nostat salkoon tiedän sen, luritteli auton radio. Iso hitti kun kansakoulua kävin.
Perillä parahiksi pelin alkuun. Juhlakamppeiden viikkaus, rennompaa ylle. Tehottoman Suomen tappio Belaruksille ei varsinaisesti huipentanut iltaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti