Huono aamu lähteä niin kiireellä ettei ehdi palata hakemaan sateenvarjoa.
Mutta Hoosianna tykötarpeineen pitääkin kuunnella seisaallaan talviaamun pimeydessä päällysvaatteiden huokuessa kosteutta, flunssaisten yskiessä ja pikkusisarusten kiehnätessä ja kitistessä. Wouldn't want it any other way.
Pisarat piiskasivat lätäköitä, vihmoivat kasvoja, imeytyivät fleeceen.
Huuto kadun toiselta puolelta pysäytti. Toinen mies huitoi käsillään ja huusi, toinen huusi vielä kovempaa ja tönäisi kaksin käsin. Ihmisiä pysähtyi katsomaan. Laimeni. Äänekkäämpi harppoi kaistalle jättämäänsä punaiseen farmariinsa ja kaasutti pois, hiljaisempi puisteli päätään ja jatkoi jalan. Ilmeisesti jokin liikennetilanne.
Kotona Jälkiviisaat oli jo mennyt.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti