Poreilee kevyesti.
Julkista (verkko)keskustelua aiheesta en kuitenkaan löydä. Ehkä aihe on suurelle yleisölle kuitenkin etäinen, ja (me) urheilujärjestöpiirit olemme liian cosa nostra avoimeen keskusteluun. Jokaisella on joku tuleva yhteistyösopimus, tulevaisuudessa ehkä haettava työpaikka tai tuttu kaveri liian lähellä. Kovin sopivaa, että aiheesta on tehnyt kantelun eläkkeellä oleva virkamies, jonka ei enää tarvitse murehtia tällaisia asioita.
Keskustelua voisi olla sekä muodoista (kaveri valvomassa kaveriaan) että rahankäytöstä sinänsä: kuinka paljon urheilujärjestöt saavat julkista rahaa, kuinka paljon siitä jää järjestötasoille ja kuinka paljon päätyy urheilijoille ja valmentajille.
(Itsekin urheiluorganisaatioille kirjoittavana ja siitä pientä korvausta saavana kuulun tuohon järjestötason osuuteen.)
Ja sitten rahankäytöstä järjestötasolla. Mikä ja mihin on kohtuullinen määrä edustuskuluja, jollaisia kai myös tarvitaan, jos potentiaalisia yhteistyökumppaneita halutaan syöttää, ryyppäyttää ja majoittaa? Millaisia ovat kohtuulliset urheilujärjestöjen toimihenkilöiden palkat, luontaisedut ja lahjat? Ymmärsinköhän oikein, että joidenkin liksa olympiakomiteassa olisi ollut enemmän kuin 70 000 euroa vuodessa? Wow.
...että
valtion avustusrahalla saa maksaa järjestön työntekijälle vuosipalkkaa
enintään 70 000 euroa sivukuluineen. Omista rahoista saa maksaa lisää
palkkaa niin paljon kuin haluaa. Olympiakomitean
tarkastusraportissa todetaan, että järjestön viidestätoista henkilöstä
kahdeksalla palkkakatto on ylittynyt - enimmillään 70 000 eurolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti