perjantai 30. syyskuuta 2016

City-extremeä

Pimeys, piiskaava sade ja puuskainen tuuli, joka pakotti puskemaan etukumarassa eteenpäin.

Jätkäsaaren loputon rakennustyömaa, jolla jalkakäytävät päättyvät yhtäkkiä kesken tai kulkija huomaa kävelleensä verkkoaitaukseen, josta on palattava satoja metrejä takaisin etsimään uutta reittiä.

Kulmasta kääntyessä tuulenpuuska iski paukahtaen sateenvarjoon, joka humahti saman tien nurinniskoin ruoteiden raksahdellessa poikki. Tungin muodottoman möykyn seuraavaan roskikseen.

Onneksi fleece ja paksut housut pitivät vettä yllättävän hyvin.

Takaisin osasin jo suunnistaa laiturissa ylös ja alas keikkuvien alusten viertä. Sadekin oli laantunut.

Mutta juniori sai FIFA17:nsä.

3 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

mika

jätkäsaari on kuilumainen ja hyisen tuulinen esimerkki ylitiiviiksi rakennetuista umpikortteleista. yleiskaavasuunnittelijat kuitenkin sanovat, että tällaista tii­vis­tys­ra­ken­ta­mis­ta on jär­je­tön­tä vas­tus­taa jos ha­luaa pö­hi­nän jos­kus le­viä­vän kal­lion lä­hi­ym­pä­ris­töä kauem­mak­si. en tykkää.

meri

Nimetön kirjoitti...

Jälleen on poroporvari mennyt ostamaan pojalleen uusinta uutta.....kyllä toisten kelpaa!

----Torppari

Mika kirjoitti...

Onneksi juniori oli säästänyt itse rahaa. Faijalta ei olisi kuuttakymppiä löytynyt.

Jokin Jätkäsaaressa ja Ruoholahdessa tökkii. Liian modernia arkkitehtuuria näin vanhalle, tai sitten se on jokin muu.

(Eikö tässä tosiaan pysty editoimaan kommentteja...?)