Töölöntorin reunalta: Perinteitä rikkoen
Ei tullut kokeiltua mitään näistä tänäkään vappuna. Voinee siis sanoa niiden olevan perinteitä muttei omia perinteitäni.
Nakkeja oli, ja sinappina kuulua Topin tuimaa.
Ja aattona aamupäivällä ruudussa salibandya ja iltapäivällä Saharassa kentän laidalla juniorijalkapalloa. Vuorotellen auringonpaistetta ja raekuuroja. Taitaa tulla kesä.
2 kommenttia:
mika
ei ollut ikävä tähtitorninmäkeä, valkoista ylioppilaslakkia, kuohuviinilasia, punaisten lippujen merta, puolueiden logoja, porttikonkeihin kuseskelijoita tai edes sitä aatetta. vastakkainasettelun aika ei ole ohi, mutta oma jakolinjani kulki vappuna jo nesbøn ja marko kilven dekkareiden välillä.
meri
Nesbön kirjat ovat siitä ärsyttäviä, että nimet eivät jää mieleen. Pitää tankata toki takakantta muistaakseen, onko jo lukemnut opuksen.
Lähetä kommentti