Ei kaikkia munia samaan googleen

When Google owns you (via The Butt Ugly Weblog)

Kesä lopuillaan

Muistiin itselle

Isona pitää jonakin kesänä kiertää kotimaata junilla ja busseilla, maleksia toreilla ja satamissa, syödä vetyjä ja kalakukkoa, yöpyä kasvottomissa ketjuhotelleissa. Ja matkustaa sisävesilaivalla.

Suunnitelma, virhe. Jos tämä on elokuva, jään lähipäivinä bussin alle.

Lisäys: Kasa, kuin tilauksesta: Nykykulttuuri: nostalgian ja potentiaalin välissä

Satunnaisia risteämisiä

Yhdeksäs toukokuuta 1986 Helvi Hämäläinen käveli Taka-Töölöstä rantoja pitkin poikansa haudalle. Lienenkö hautausmaan käytäviä haravoidessani huomannut vanhaa naista? Tai ei sillä viikolla muistaakseni juurikaan haravoitu vaan tyhjennettiin talven jäljiltä kartiomaisia puisia alhaalta avoimia roskiksia traktorin lavalle. Sisältö oli uumenistaan vielä jäässä. Havuja, hautakynttilöitä, sensellaista.

Eivät Päiväkirjat 1955 - 1988 valitusta ole, mutta alakuloistava opus väkisinkin. Yksinäisyys, tunne arvostuksen puutteesta, aina vain pintaan puskevat muistot Paavolaisesta. Sitten ainoan lapsen sairaus ja kuolema. Jos nyt yli viisikymmenvuotiasta voi lapseksi sanoa, mutta vielä silloinkin äiti muistaa vastasyntyneen pienet sormet.

Miten helposti lähestyttävä lie kirjailija itse ollut? Vai kaikki muut niin usein kylmiä ja tai ilkeitä.

Ulkona lotisee sade.

Linkit

Digicamera.netin vinkistä: hellojere.com.

Jotkut sitä osaavat.

Triumph ja Triumph.

Pekka ja Pätkä taidekriitikoina

Leena Sarasteen Valokuva - Pakenevan todellisuuden kuvajainen on kyllä selaamistani alan opuksista tähän saakka valaisevin.

Etenkin perusteellista historiaa seuraavat jaksot Valokuva taiteena ja tallenteena sekä Kuvan tekemisestä auttavat ummikkoa eteenpäin. Nyt jo melkein ymmärrän, mitä se Jore Puusan teksteissään manaama reproduktio tarkoittaa.

Tulkinta tekee kuvasta taideteoksen. Yksinkertainen tallenne - kuva, jonka aihe sisältä esteettistä informaatiota, mutta tämä on suoraan luonnosta taltioitu - kuvat, joissa sekä sisältö että muoto on hallittu. Subjektiivinen tulkinta objektiivisesta todellisuudesta. Tilanteeseen puuttumattomuus merkitsee kuvan autenttisuutta, mutta se ei ole sama asia kuin totuus. Totuus ei piile yksittäisten tosiasioiden jäljentämisessä vaan niiden välisissä suhteissa ja loogisessa yhdistämisessä. Tallentava vs tulkitseva, lavastettu vs löydetty. Järki vs tunne, subjektiivinen vs objektiivinen. Kuvaajan käsiala. Ratkaiseva hetki. Totuuden hetki. Ansel Adamsin maisemat, joissa nähdään vuosituhansien kuvautuvan. Tila pakenevin viivoin. Voimakas, mahdollisesti tumman ja epätarkan etualan käyttö. Valo nostaa esiin pääkohteen, varjo peittää sen, mitä ei ole tarkoitettu nähtäväksi. Yksityiskohta kertomassa kokonaisuudesta. Liikkeen luominen kuvan sisäisellä dynamiikalla. Kontrastien vaikutus. Rajaus. Suunta. Näkökulma. Polttovälin vaikutus. Kuvan vastaanotto ja tulkinta.

Valokuvaajille tämä kaikki on tietenkin selvää, mutta amatöörille peräti mielenkiintoista. Ja sama myös ansiokkain kuvin. Tämä kirja pitäisi omistaa.

Hikinen iltapäivä

Hiostaa, mutta vapauttavaa ukkosta ei vain kuulu.

(Edit: kuului sittemmin)