Päivänpaistetta

Semmoinen ärsyttää kun herää keskellä yötä eikä saakaan heti unta.

Taivaanranta punersi, muttei vielä juuri vaalennut. Avoimesta ikkunasta hevosten hirnuntaa ja jonkin ison hyönteisen pörinää. Piti kuunnella tovi sotatraumapodcastia ennen kuin Nukkumatti palasi.

Heinäkuu on ollut [jossain] viileä, luki jossain. Mitä ihmettä? Minusta kun tuntuu kuin olisin elänyt viime viikot silkkaa lämpöä ja aurinkoa. Jokin satunnainen sateenropsaus jossain.

Ehkä se on sitä etelän mediaa, kuten täällä vakiintuneesti sanotaan.

Kieltämättä sattui silmiin Teksti-TV:n eilinen Madonna ruuhkautti keskustan. Helsinkiä siinä kai tarkoitettiin.

Kesäilta Keiteleellä

Meri on suuri kylmä ja tuulinen ja veneily vähän so-so, mutta tällä tavalla, kyllä.

Peilityyni Ala-Keitele ja siniseltä taivaalta kuumasti helottava aurinko. Puuveneen lakka oli tuoksuvinaan nenään, pinta tuntui sileältä sormiin. Perässä siimat katosivat veteen, moottori murisi hiljakseen.

Pikku-ukko ohjasi keskittyneesti, oppi vähitellen oikaisemaan pehmeämmin.

Selällä valkeita veneitä, tuohon suuntaan Äänekoskelle ja tuonne päin Viitasaarelle. Jyrkkiä tumman havuisia rantoja, piilossa puiden takana tiloja ja mökkejä.

Järviradio soitti sopivan varmoja läpituttuja iskelmiä.

Paluu 19 solmun kiireellä, moottori kiivastui ja kokka kohosi ylös. Perässä ilmavirta ravisti Suomen lippua taustanaan vanavesi.

Saunan jälkeen muurikkalettuja.

Yhä kokonaan kokematta

Spotify
Ihmebantu
Pasila
Stieg Larssonin kirjat

Maanantain lainaus

Kun sauna kerran syttyi tuleen, Mikolle tärkeintä ei ollut ryhtyä sammutustöihin vaan saada kamera heti käyntiin! Näin toimii täysiverinen elokuvamies.

- Panu Rajalan Päiväkirjaa

Vaikka olen anekdootin toki ennenkin lukenut.

(Onhan tänään maanantai?)

Yläkerran ikkunasta

Lasit helisivät ja lattia tärisi kun juna jyrisi puiden takana ohi. Kaksi dieselveturia, kertoivat silminnäkijät sittemmin. Jos tietäisi jotain aikatauluista, kävisi kameran kanssa väijymässä. Eilen oli vain autiot mutta kiiltävät kiskot ja propsipinoja.

Orava juoksi aitansyrjää ylös, kaksi harakkaa kylpi sadevesitynnyrissä.

Aurinko paistaa, kirjoitustyö etenee.

Kesäelämys

Naamaa myöten lämpöisessä järvessä.

Ympärillä tummanvihreä metsä, pieni pätkä kellertävää peltoa. Ihan vierellä taivasta tavoittelemassa iltavalon oransseiksi lämmittämät männyt taustanaan sininen taivas. Tuulenvireessä kieppuvat koivujen lehdet. Vedessä välkkyvä auringon kilo.

Hiljaisuus, lintujen huudot.

Tunne, että tässä se nyt on, maisemista paras.

Ei tulisi Matti Klingen tasoista kaupunkilaista.

Kulmia

Uusi komentaja peri motivoituneen armeijan, luki täkäläisen lehden otsikossa. Huomaa, ettei olla Helsingissä.

Sitten oli rallia ja että budjettiesitys ei maakuntaan mahtavia lupaa.

Mutta vanhan talon hyllyistä löytyneet paksut kuvateokset ennenvanhaisesta Suomesta olivat hienoa nähtävää. Ruskeasävyisiä otoksia ja nuoren kansakunnan ylpeydenaiheita. Imatrankoski, uutuuttaan kiiltävät Sunilan sellutehtaat, Paimion parantola ja Postitalo. Vanha Puijon torni Kuopion ulkopuolella, lähialueille (Töölö) kasvava Helsinki. Pannukaupalla kahvia himoitsevat eksoottiset lappalaiset, naiskauneus. Irma Seikkulan silmät, Sirkka Salonen.

Aina vain toistuvat maamies ja tukkijätkä. Pellossa ja metsässä oli Suomen tulevaisuus.