Naamaa myöten lämpöisessä järvessä.
Ympärillä tummanvihreä metsä, pieni pätkä kellertävää peltoa. Ihan vierellä taivasta tavoittelemassa iltavalon oransseiksi lämmittämät männyt taustanaan sininen taivas. Tuulenvireessä kieppuvat koivujen lehdet. Vedessä välkkyvä auringon kilo.
Hiljaisuus, lintujen huudot.
Tunne, että tässä se nyt on, maisemista paras.
Ei tulisi Matti Klingen tasoista kaupunkilaista.
sunnuntai 2. elokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti