keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Kuin elokuvissa

Sammonkadun kulmassa silmälaseja lukuunottamatta ilmetty Robert de Niro nuorena Vito Corleonena. Ehkä hän oli matkalla tapaamaan Don Fanuccia.

Päivittäin kovalevyltä lounasoheisena katsottu Spielbergin München loppuun.

Googlettamalla näyttää mielipiteitä jakautuvan, mutta vastasi mielikuvaa(ni) väkivallan vaikutuksista. Sekä siinä, miten synkäksi ja karun veriseksi se oli konkreettisesti kuvattu että siinä, mitä se teki myös harjoittajiensa mielille.

Konkreettisena tehtävänä alkaneen operaation liudentuminen mielipuoliseksi vuosituhantiseksi koston kierteeksi.

Eikä mikään muutu.

Enkä muista, olenko muistanut sanoa mitään Baader Meinhof Komplexista.

Ei kommentteja: