Rannat ja taajuudet

Taivallahden rannat olivat paikoillaan ja muutkin. Keltaiset lehdet, puissa jo paljautta. Kolea tuuli, joka sai kaipaamaan jotain pään peitoksi.

Hautiksella tyhjennettiin roskiksia traktorin lavalle. Sen takana ne muutamat lenkkeilijät, lastenvaunujentyöntelijät, koiranulkoiluttajat. Kunnon SAK:laiset ovat sorvin ääressä. Hietarannan vesi matalalla. Melkein taivaaseen asti ulottuva nosturi rakensi uutta kahvilaa. Merikannontien rannassa rakennetaan yhä. Sibeliusmonumenttia kuvaamaan riitti vielä pari itämaisen oloista. Mecklun ja Pohjoisen Hesperiankadun kulmassa aivan pieni häivähdys lehmuksen tuoksua.

Ajatuksissaan kävellessään ei heti havahdu tuttuihin tärmätessään. Hautiksella käly ja rattaissa nuorimmaisensa, sen takana hymyillen tervehtivä ope kuopuksen luokka perässään, matkalla retkelle. Taivalsaaressa naapuri koirineen.

Tää Töölö on sellanen saatanan kylä, tuhahti A joskus lukiossa välitunnilla, kenties sosiaaliseen kontrolliin kyllästyneenä teininä. Tässä iässä se on jo mukavaa.

Kuulokkeissa radiokanavien skannaus. Tänään puhuttiin ilmeisesti kerjäläisistä, matkustusrajoituksista ja myrkkyvuodosta paitsi Enbuske vieraineen parisuhteista. Ja soitettiin PMMP:n Lauttureita, Princen The most beautiful girl in the worldia, Karjalaisen Sekaisinia. I gassed the raisins in Africa, kajahti Lastenlinnantiellä. Tappara on terästä mansenkiälisine ottelumainoksineen sai ihmettelemään ilmakehän ionisoitumista ja radiaaltoja, mutta on ilmeisesti jokin Kiekkoradio-niminen kanava. Rapea riffi kyllä, siinä seuraavassa biisissä. Lopuksi vielä X3M ja överiekologisuuden ihmettelyä. Sanovatko jotkut tosiaan sån härt i stället av sånt här vai kuulenko vain väärin?