Ruotsalainen Peter Englund riisuu disclaimerillaan lukijalta yhden aseen jo suomenkielisen laitoksen esipuheessa:
Jotkut suomalaiset lukijani löytävät kenties naiiviuden piirteitä näistä teksteistä tai ainakin kysymyksistä, jotka vauhdittavat niitä. Tällaista naiiviutta tapaa vain maani kaltaisissa maissa, jotka aimo annoksella hyvää tuuria ja kyllin taipuisan selkärankansa ansiosta kykenivät säilyttämään paikkansa vuosisatamme historian katsomossa.
Hyvä aloitus, jonka jälkeen Englundin pohdintoihin voi keskittyä.
Kadunmiesten ja taitelijoiden sotainnostuksen tyrmistyminen realismiksi ensimmäisen maailmansodan mutaisissa taisteluhaudoissa. Joukkohaudan reunalla vapiseva ihmisrivi teloittajien pistoolinpiippujen edessä Neuvostoliiton suurissa puhdistuksissa. Diktaattorien arkkitehtuuri. Alaston ihmislauma, jota vartijat tuuppivat sisään ennen kuin kaasukammion ilmatiiviit ovet suljetaan. Taivaalta Saksan kaupunkeihin satavat räjähdys- ja palopommit, kiinni höyrystyvään asvalttiin sulaneet ruumiit. Kolmivärinen päivä elokuisena aamuna Nagasakissa, jonka kohtalon sinetöi, että ensisijainen maali Kokura oli pilvien peitossa.
Yousuke Yamahatan seuraavana aamuna ottama kuva, jossa ilmeetön nainen seisoo raunioissa, puolen metrin päässä takanaan hiiltyneenä irvistävästä pääkallosta. Kuvateksti:
Hän kuvasi nuoren naisen tummaruutuisessa housupuvussa ja moitteettoman valkoisessa paidassa aivan lähellä tasaiseksi pyyhkiytynyttä jotakin, joka kerran oli ollut koti. Nainen ei itkenyt vaan seisoi siinä, hiljaa ja apaattisena, niin kuin ruokkisi villiä toivoa, että joku perheenjäsenistä pian ilmaantuisi paikalle.
Kaiken ytimenä tietenkin mekanismi, joka muuttaa tavalliset ihmiset, virkamiehet, kansakunnat koneistoiksi. Teloitusturistit nuoleskelemassa jäätelöitään ja lainaamassa kivääriä ampuakseen itsekin pari. Virka-aikaa tekevä Bomber Harris pyjamassaan sikeässä unessa samaan aikaan kuin 19-vuotias tähystäjä painaa yötaivaalla nappia ja pathfinderien värikkäät joulukuuset alkavat leijailla saksalaisten katedraalien yllä näyttämässä, mihin.
Suomentanut Timo Hämäläinen. Alkuteos: Brevet från nollpunkten. Historiska essäer.
tiistai 2. marraskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti