Jotain on vialla kun tammikuisena aamuna havahtuu ikkunalaudan peltiin napsuviin vesipisaroihin.
Ulkona talvimaisema oli muuttunut sateeseen unohdetuksi kermakakuksi. Ei ihan, sillä siitä puuttuu ruskea kura, jota autot roiskivat sohjossa kahlaavien kulkijoiden kintuille. Ja kaiken tämän kuorruttivat oranssinkellanruskeat katuvalot.
Aamun lehti omistautui aukeaman verran Guggenheim-kiimalle, ja ensivaikutelmani on kykenemättömyys käsittää. Ne TV-ruudussa vakavina Helsingin talousahdinkoa huokailevat poliitikot vakuuttavat nyt naama leveässä hymyssä, että halpaa on eikä juuri mistään pois.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
samalla kun helsingissä nähdään märkiä unia guggenheimistä, muualla suomessa suljetaan suomen kulttturihistorian kannalta keskeisiä museoita ja irtisanotaan museoammattilaisia.
guggi-porukka tukee sitä suuruudenhullua ja ydinkeskustaorientoitunutta kulttuurikäsitystä, joka on vallalla kaikkialla.
ikään kuin töölönlahden ja helsingin ulkopuolella ei olisi enää kulttuuria tai siitä kiinnostuneita ihmisiä, eivätkä turistit osaisi matkustaa mannerheimintietä pidemmälle.
desing-shoppailulla ja kulttuuriperinnön säilymisellä on vissi ero, ja se ero alkaa konkretisoitua jälkimmäisen unohtuessa. jäljelle jää vain taidepoliittista hypetystä, höpinää, visioita ja strategioita.
Niinpä, sanoi Raid.
Mielenkiintoista seurata museoihmisten kommentteja aiheesta.
Tämänkin aamun lehden äärellä ihmetys jatkui ja syveni. Tuli mieleen rakastunut ihminen, joka asiasta kaikille kertoessaan ei tajua (eikä välitäkään), että samalla näyttää hölmöltä.
Lähetä kommentti