Kaikilla on ihmisarvonsa. Välillä kannattaa mennä kiireen ja hässäkän keskeltä vaikka luontoon rauhoittumaan. Mutkikkaat sanat eivät takaa, että sisältö on viisasta.
No shit, Sherlock.
Sosiaalisen median virrassa törmää näihin elämän(ja business-)ohjeblogeihin, juuri sellaisiin, joita blogien pitää konsulttien mielestä olla. Niissä tapaa olla ammattivalokuvaajan ottama hymyilevää kirjoittajaa esittävä potretti, ja kirjoittajalla on yleensä tarjolla kirjoja tai koulutuksia aiheesta.
Sitten toiset samanmoiset levittävät linkkiä ja sanovat, että olipa viisasta.
Itselle tulee semmoinen kiusaantunut tunne, että hetkinen, minähän luin kaikki nämä samat viisaudet jo 70-luvulla Valituista Paloista. kuten että voisitko ottaa tuon vaikean sanan takaisin ja korvata sen muutamalla tutummalla, viisas isoisä pyysi uusista opeistaan innostuneelta collegepojaltaan. Ja oppimattoman työmiehen tullessa illalliselle tahdikas isä vei sen työmiehen tavoin ruokansa suuhun haarukan sijasta veitsellä, jottei vieras tuntisi oloaan kiusaantuneeksi.
Dale Carnegieta en ole lukenut vuosikymmeniin, mutta hän saattoi kirjata samat ohjeet jo 30-luvulla. Ja näissä oikeanlaisissa blogeissahan oppeja tuleekin pönkittää siteerauksilla jonkun amerikkalaisen alan auktoriteetin kirjoista.
Vaikka mikäs siinä. Ihan viisaita asioitahan noissa yleensä luetellaan. Ja koko ajan syntyy uusia sukupolvia, jotka eivät ole lukeneet niitä edellisillä kierroksilla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti