Urheilijat takaisin kasarmeille

eli systeemien sisäiset limittäiset logiikat

Muutama meillä urheilupiireissä näyttää polttaneen päreensä Puolustusvoimien päätöksestä rajoittaa huippu-urheilijoiden erivapauksia varusmiespalveluksessa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin puututtua asiaan.

Apulaisoikeusasiamiehen saaman selvityksen mukaan vuonna 2011 Urheilukoulussa 180 päivää miehistökoulutuksessa olleet urheilijat olivat varsinaisessa sotilaskoulutuksessa vain 66 päivää. Miehistökoulutuksen palvelusaika lyheni viime vuonna 165 päivään, Helsingin Sanomat kertoo.

Ja Sakslin katsoo, että varusmiespalvelus tulee järjestää mahdollisimman yhdenmukaisella ja syrjimättömällä tavalla, minkä johdosta Puolustusvoimat on nyt ilmoittanut muuttavansa käytäntöjään.

Pikaistunein urheilijan some-palaute virrassani päättelee perusteeksi, että kyseinen nainen on ollut sysipaska urheilussa tai sen poika ei ole päässyt urheilujoukkoihin.

Oikeusasiamies toki tekee työtään eli valvoo perustuslain edellyttämää kansalaisten yhdenvertaisuutta. Kahdesta apulaisoikeusasiamiehestä Sakslinin kontolle on osoitettu muun muassa asiat, jotka koskevat sotilasasioita, puolustushallintoa ja Rajavartiolaitosta. Ja tietääkseni hän ei ole päätöksessään vaatinut urheilijoiden aseman huonontamista.

Laki ei ilmeisesti nykyisellään anna mahdollisuutta, että varusmiespalveluksen kaltaisen velvollisuuden annettaisiin rajoittaa urheilijoiden elämää vähemmän kuin muiden ammattien tai opintojen harjoittajien tai muidenkaan asevelvollisten.

Urheilijoiden erivapauksien vähentämisen ohella olisi tietysti mahdollista myös joko antaa samat helpotukset kaikille tai sitten säätää urheilijoiden helpotuksista lailla, jos niin haluttaisiin. Mikä toki herättäisi erinäisiä jatkokysymyksiä, mutta se on toinen tarina.

Asiaa toki sivuaa se ristiriita, jossa systeemi edellyttää yhdenvertaisuutta samalla kun Puolustusvoimat ei ihan oikeasti tarvitsisi koko ikäluokkaa.

Asevelvollisuuden tarpeellisuus sinänsä kuuluu sitten toiseen keskusteluun eli siihen, jossa pohditaan yksilön vapauden ja oikeuksien suhdetta yhteiskunnan tarpeisiin. Joidenkin mielestä asevelvollisuus on kohtuuton, joidenkin mielestä verotuskin.