perjantai 13. lokakuuta 2017

Mittasuhteisiinsa

Kalibroivat huomiot ovat yleensä tervetulleita. Kuten tämä ajankohtaisia asioita miettivä Savon Sanomien kirjoitelma Inkkaripäähine, Yle ja aikuiset lapset.

Uskaltaudun siteeraamaan puolipitkästi:

Nyt-liitteen jutussa seisoo tanakasti:

” Kulttuurinen appropriaatio eli omiminen on ollut viime vuosien suuria kulttuurikeskusteluja Suomessa ja maailmalla.  ”

Höpö höpö. Eikä ole ollut. Siitä on keskusteltu lähinnä siellä Hesarin kulttuuritoimituksessa. Se ei ole koko maailma.  - - -

Kuopion torin kulttuuripiireissä en muista kenenkään koskaan maininneen sanaparihirviötä ”kulttuurinen appropriaatio”.  Enkä kyllä muuallakaan, missä liikkuu tavallisia aikuisia ihmisiä. Työttömyydestä kyllä puhuvat, veroista, lastenhoidosta, toimeentulosta, sairauksistaan ja Pohjois-Korean ydinaseuhkailuistakin. Siis todellisuudesta.

Saamelaisnuorten vihan uhallakin taidan omia kulttuuria ja syödä aamupalaksi karjalanpiirakan. Ehkä karjalainen sukunimeni antaa tekoon jonkinlaista oikeutusta.

Ei kommentteja: