Itsehän sulaudun täydellisesti asiakaskuntaan, jonka tyypillinen edustaja on vatsakas parrakas suomalaismies shortseissaan. Tosin yleensä myös lippiksessään, jollaista pidän vain sateella silmälaseja suojaamassa.
Sitten on se kuivakampi tai muskelimpi prompi retkeily- ja ampumaharrastustyyppi sekä runsaasti tatuoidut neitoset pinkkeine hiuksineen.
Itse myymälä ei vaikuttanut juuri entistä tilavammalta mutta hiukan isommalta kyllä. Ja kännykkäverkkohan siellä on jumissa mutta asiakas-wifi saatavilla.
Panssarihaupitsin murkulatelineen lokerot näyttivät ensisilmäyksellä pieniltä, mutta tosiaan 122 milliä on 12,2 senttiä. Forgotten Arms -heput ja Rudy Reyes vastailivat lavalla alan kysymyksiin kuten onko 7,62 x 39 patruunatyyppinä enää ajanmukainen. Jotain hahmottamista toki siinä, että kaveri, josta olen kirjasta ja toisestakin lukenut ja ruudusta katsonut, istuu nyt tuossa. Soppakanuunasta jaettu hernerokka oli erinomaista ja jälkkärilistan munkkikahvit myös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti