sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Marraskuun päätteeksi

Vähän on kostea keli mutta se ei haittaa kun kenttä on hyvässä kunnossa, varusteet hyvässä kunnossa ja pelaajat hyvässä kunnossa, valmentaja sanoi ja oli oikeassa.

Taivas vihmoi kylmää vettä jonka valonheittäjät piirsivät näkyviin.

Hajua spårassa saattoi leikata veitsellä. Mörköjen otettua taaimmaiset rivit toimistokseen tavikset pakkautuivat etuosaan. Volyymi takana nousi vähitellen, ja Manskun jälkeen helähti ensimmäinen pullo rikki.

Illaksi oli sade laantunut mutta tuuli yltynyt.

Johtajat haluaisivat meidät hiljaisiksi mutta emme ole kulutusalamaisia, vanha parrakas mies julisti Steissin Ärrän myyjälle kättään puiden ja palasi vielä lisäämään, ettei pidä vetää hätäisiä johtopäätöksiä. Nielaisin oikeakielisyyteni.

Tikkurilassa musta asvaltti imi valon, mutta sisällä lämpimässä sitä tallentui kennolle.

Seitsemän minuuttia vaunun tuloon, kertoi näyttö Sokoksen pysäkillä. Golden Spirit Finland, luki rusettihiuksisten neitosten takinselkämyksissä. Oi anteeksi, aloitti kitarakoteloinen osumalleen vanhallerouvalle ja kohta oli käynnissä lämmin keskustelu, joka päättyi seiskan tullessa hyvänjouluntoivotuksiin.

Kotona oli yhdellä lämpöä ja toinen luki loppuun elämänsä ensimmäisen oikean kirjan.

Ei kommentteja: