Neljän tunnin unen jälkeen talonrakentajat ikkunan alla aloittivat taas. Aamiaisen skippaaminen jätti aikaa pakata.
Taksin viipyminen huolestutti hetken, mutta liikenne ylös Ruzynen suuntaan soljui eikä checkinissä tarvinnut jonottaa. Kaupasta vielä Krtekit perillisille.
Karolin Schmitz ei näyttänyt asiakaslehdessä yhtään rumemmalta kuin menomatkallakaan. Alla jäätynyt meri kaukaisine saarineen hälveni pilviksi ja sitten vuoristomaisemaksi. Fichtelgebirge kenties? Näillä taivailla jymisivät aikoinaan amerikkalaisten laivueet pommittamassa Schweinfurtia ja Pforzheimia. Pohjoisesta sightseeing ohi auringonpaisteessa kylpevän Frankfurtin ja sitten jyrkän vasemman kautta laskuun. Joki, sillat ja proomut, jalkapallokentät, saostusaltaat, autojonot, liikkeelle kiihdyttävä punainen paikallisjuna. Koneen varjo liiti kanssamme yli peltojen.
Pystiksessä Baguette ja Milchkaffee. Platalla ajoi tummanvihreä panssariajoneuvo kyljessään teksti Bundespolizei. Jumbojetti oli iso. TV:ssä yhä uudelleen Hoffenheim - Schalke 04, käsiä puristava liittokansleri Merkel ja lentäviä kenkiä väistelevä George W. Bush. Opin uuden sanan: Herbstmeister.
Paikka Helsingin-koneen EXIT-rivillä tiesi jalkatilaa muttei ikkunaa, joten jätin kameran sovinnolla takintaskuun ja torkahtelin. Rexona ei ollutkaan pettänyt vaan ruokatarjoilu alkanut. Etikkainen punakaali ja polentakakku toimivat silti. Omenamehua. Lentoemäntä jaksoi sanoa todella monta kertaa Danke, Tschüss ja Wiedersehen.
Aulassa ruusukimppuja, Suomen pelipaitoja ja TV-ryhmä. Jatkoin pysähtymättä Finskin bussin laituriin.
Galleriaan vielä pari tusinaa lisää ruutuja.
tiistai 16. joulukuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Ai sen takia sua ei näkyny telkkarissa...
Joo, toinen puoli partiota kameroineen jäi ikuistamaan sitä osiota.
Se toinen puoli siellä taisi näkyäkin.
Lähetä kommentti