Valkoiset puut, kadunvarsiin auratut lumikasat. Tuulen katoilta pöllyttämä valkea verho. Ihan kuin talvi.
Jäässä ei ollut vielä hurraamista, mutta pulkka liikkui vaikka mäen keskelle olikin jo kulunut ruohoa häämöttävä ura.
Kotona kahvit.
Pysäkillä tuuli yritti takin alle ja lumi naamalle, mutta se on pientä kun on kirkkaat katuvalot, lämpimät kamppeet ja odottava sisä. Eikä makuupaikka hangessa, ympärillä rannaton aro ja odottamassa ei mitään Pitomnikin lentokentän liepeillä.
Spårassa juniorit kyselivät kuskilta, millaista on olla kuski ja oletko törmännyt ikinä mihinkään ja sattuiko silloin. Paluumatkalla äänestä päätellen yllättävän juopunut seurue jälkipelasi jääkiekkoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti