keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Kuolema iltapäivällä

Jokin Hemingwayn tyylissä kiehtoo. Tai siis suomentajien tulkinnoissa Hemingwayn teksteistä, koska pääasiassa niihin olen tutustunut.

Tapa sanoa asiat ikään kuin "näin se on" -väittein välttäen silti saarnaavuus tai besserwisseriys. Kuulostaen siltä, että lukijalla on lopulta kuitenkin lupa arvioida itse väitteiden arvo.

Tuollaiseen sävyyn olisi vaikea tietoisesti pyrkiä.

2 kommenttia:

limppu kirjoitti...

Tyylilleen hän oli uskollinen ainakin niissä teoksissa jotka itse olen lukenut.
Samaa mieltä ainka monen milnoonan kanssa et jokin kerrannassa kiehtoo. Pitäisi nappaa hyllystä eng. kielinen versio jotta voisi verrata käännöstä!

Perintönä jäi myös toinen elämänkerta kirja joka on aivan erilainen kuin se eka jonka purskutit tukholman reissullamme. Tässä käydään yksityiskohtaisemmin läpi Ernstin elämää syntymästä kuolemaan. Omalla tavallaan täydentää sitä ekaa kuvineen
päivineen....

Mika kirjoitti...

Kuulostaa mielenkiintoiselta, pitäisi päästä kahlaamaan se toinenkin. Ja muutenkin taas teoksiaan, monta on vielä lukemattakin.

Toki tuo Kuolema iltapäivällä vähän liikaa pääteemaansa härkätaistelua, mutta ympärille toki kudottu muuta mielenkiintoista.